15 minuuttia metsää tekee ihmeitä

Tokihan minä olen sen tiennyt aina (ainakin kauan), että luonnossa oleminen tekee ihmiselle hyvää, mutta harvemmin se hyvän olon tunne suorastaan kolahtaa – tänään kolahti!

Lähdimme mieheni kanssa jo aamupäivän puolella hetkeksi pois omista nurkista, tottakai eväskahvit mukana! Pienen automatkan päässä on paikka, jossa mies tykkää tiirailla lintuja rannalta, mutta siellä on myös metsää minulle, jolle se on tärkeämpi.

Traditioihin kuuluu se, että istuskelen hetken rannalla myös, mutta pian suunnistan takametsään. Loppukesällä marjaämpäri mukana, syksymmällä saatan löytää suppilovahveroita. Nyt mukana oli vain kamera ja sekin lähinnä muodon vuoksi…

En montaakymmentä metriä päässyt metsäpolkua eteenpäin, kun tunsin ihan selvästi painon valuvan päästä ja hartioilta alaspäin. Tunne oli niin voimakas, että yhdistin sen heti muistamaani tutkimukseen siitä, miten metsä poistaa stressiä! Sen mukaan 15 minuuttia riittää – minulla taisi mennä kolme 😊 (No, ehkä kaikkineen olin sen vartin verran ulkona autosta siihen mennessä ollut)

Tunne oli todella vaikuttava ja herättelikin hieman. Oliko minulla todella nyt näin paljon taakkaa kannettavana? Olin vaikuttunut tuosta tunteesta ja ainakin vielä nyt muistan, miten tärkeä ja samalla helppo apukeino tuo metsään lähteminen on! Suosittelen!

Itselläni on onni asua paikassa, missä luonto on ihan vieressä. Toisinaan sitä kaipaa vähän enemmän erämaatunnelmaa, kuten tänään, mutta onneksi omassa, pienessä pihassakin pääsen nauttimaan luonnon äänistä ja muista sen ihmeistä ❤️

Stella (256)

Etäystäväkin voi olla tosiystävä

Onko sinun elämässäsi ihminen, jota et ole koskaan tosielämässä nähnyt, mutta jonka lasket silti ystäväksesi? Minulla on, ja melkoisen tärkeän paikan sydämessäni on saanutkin!

Ajattelin vielä äsken, että itselleni ainakin tilanne on uusi, eikä muillekaan varmaan kovin tavanomainen. Olin väärässä kuitenkin, sillä onhan itsellänikin ollut lapsuudessa kirjekavereita, joita en koskaan tavannut. Olivatko he ystäviäni, se onkin toinen juttu.

Mutta nykyisenä some-aikana tällainen ystävyys on varmasti lisääntynyt. En tarkoita Facebookin kautta tulleita tuikituntemattomia ihmisiä, vaan erilaisten ryhmien kautta saatua vertaistukea ja sitä kautta elämään tulleita ihmisiä, joista matkan varrella on voinut tulla jopa ystäviä. Tällaisia voivat olla vaikkapa erilaiset äiti-ryhmät tai erilaisiin elämäntilanteisiin perustetut muunlaiset vertaistukiryhmät.

Mutta vielä hieman tästä omasta etäystävästäni. Olemme pitäneet yhteyttä viestittelyn merkeissä puolisentoista vuotta, yhteydenpidon oikeastaan tiivistyen koko ajan! Puhelimessa on puhuttu muutaman kerran, mutta paljon useammin ja enemmän fiiliksiä vaihdetaan kirjoitellen.

Toivon, että olen pystynyt olemaan tälle toiselle osapuolelle edes puoliksi niin tärkeä, mitä hän on tällä hetkellä minulle! Nykyään nimittäin oikeastaan ensimmäisenä tulee hänelle kerrottua niin hyvät kuin huonotkin uutiset, päivän päällimmäiset fiilikset, työpäivän tapahtumat, miehen kiukuttelut ja paljon muuta.

Kiitos luottoystäväni, olet tärkeä! Toivottavasti olet elämässäni vielä pitkään ❤️

Stella (256)

Parhainta Äitienpäivää!

Aamuaurinkoon heräsin, nämä muistojen polulta keräsin

Tänä aamuna ei aurinko konkreettisesti paistanut, mutta tänä vuonna sain tehtyä sen, mitä niin monena äitienpäivänä lapsuudessakin: keräsin valkovuokkoja äidille tutusta kotimetsästä.

Tottakai olen joka vuosi äitienpäivän muistanut, mutta kovin monena vuonna en kotoa pois muutettuani ole äitienpäivänä äitini luona vieraillut. Monta kertaa samalle päivälle osui onkikilpailu, mihin oma äitini halusi välttämättä osallistua – juhlittava ei siis olisi ollut edes kotona. Ja yhtä monta kertaa tälle viikonlopulle on vierailunsa ajoittanut jompikumpi sisaruksistani, emmekä ole sinne sekaan änkeneet.

Mutta tosiaan, nyt oli se vuosi, jolloin me vietimme äitienpäivän vanhempieni luona. Mitään sen kummempia juhlallisuuksia meillä ei ollut, mutta sai äiti sentään kukkansa, korttinsa ja pienen lahjankin. Tärkeämpää äidille taisi olla se apu, mitä onneksi tänäkin viikonloppuna saimme annettua auttaessamme fyysisesti vaativammissa hommissa. Siitä tuli hyvä mieli itsellekin.

Onnea kaikille äideille erityisesti tänään, vaikka muistaa voi ihan joka päivä!

Stella (256)

Ympärillämme on merkkejä, kunhan ne huomaamme

Eilen oli jännä päivä ja olen iloinen, että näin ne asiat ja eritoten siitä, että ymmärsin niiden tulleen eteeni aivan tarkoituksella. Eteeni osui siis eilen kolme selkeää merkkiä, jotka oli varmasti minulle tarkoitettu 😊

Minusta oli sinä yönä tullut täti, viidennen kerran. Vauvalla oli napanuora kaulan ympäri ja todennäköisesti siksi joutui tarkkailuun, eikä päässytkään heti äitinsä rinnoille. Meistä ei kukaan oikein tiennyt, mikä tilanne on.

Työpaikallani menin aamupäivällä ulos eräästä takaovesta. Heti rappusten edessä minua odotti tämä kuvan pienen pieni, herkkä ja hento valkoinen höyhen. Silloin tiesin, että kaikki menee hyvin ❤️ Tänään vauva onkin jo päässyt äidin viereen…

Kauppareissulla eteeni tuli seuraava merkki. Olen jo viikon, pari yrittänyt muistaa ostaa nuudeleita töihin hätävaraksi. Jokaikinen aamu totean, että siellä kaupassahan ne ovat edelleen…vihdoin tänä aamuna sain vietyä pari nuudelipussia töihin 👍 Kaupassa kävi nimittäin niin, että hakiessani kissanruokaa näin jo käytävän päästä kaksi pussia nuudeleita lattialla!!! Enpä ole aiemmin tullut edes ajatelleeksi, että tuossa ainakin tuossa kaupassa ne ovat vastakkaisilla hyllyillä!

Illalla sohvalla kaikenlaista miettiessäni näin seinällä ison sydänheijastuksen. Se oli heijastus pyöreästä lampusta, enkä oikein ymmärrä, miten siitä sydämenmuotoinen tuli! Samainen lamppu on päällä joka ilta, enkä ole aiemmin tuollaista nähnyt….tai noteerannut ainakaan…täytyy muistaa tänä iltana tarkistaa.

Eilinen päivä oli hyvä ja tärkeä muistutus siitä, että emme ole yksin. Ainakin minä uskon näiden olleen viestejä enkeleiltä. Olen törmännyt niihin ennenkin, mutta en näin moneen samana päivänä. Ja usein minulle on varmasti yritetty viestittää asioita niin, etten ole niitä huomannut tai ymmärtänyt. Vireystilani ja herkkyyteni oli eilen sille otollinen. Joten silmät ja mieli avoimena useammin – koskee meitä kaikkia!

Stella (256)

Rahoituslaitosten pohjaton kaivo

A-Studion keskustelussa oli aiheena pikavipit, rahoituslaitokset ja perintäfirmojen toiminta. Tämä tuli televisiosta jo ennen vappua, mutta en halunnut pilata kenenkään vappujuhlia näin ilottomalla päivityksellä. Säästin sen siis tähän 😊

Onni on se, että pikavippifirmojen ja muiden rahoituslaitosten tolkuttomia korkoja ja muita kuluja taidetaan saada vihdoin kuriin lain muuttuessa. Ilmeisesti myös perintäfirmojen huikeisiin kuluihinkin ollaan puuttumassa. Toivottavasti keinot riittävät ja homma etenee!

Mutta mahtaako tämä muutos yhtään hillitä vippien ja lainojen ottamista? Hieman epäilen, koska voisin kuvitella kulujen madaltamisen laskevan kynnystä niiden käyttämiseen…toivottavasti olen väärässä.

Surullista on se, että korkokatto tulee koskemaan vain uusia lainoja. En kyllä suoraan sanoen ymmärrä, miksi. Suomessa muhii melkoinen kupla näistä jo aiemmin otetuista veloista, joiden kanssa painivien kurimus ei siis helpota jatkossakaan…

Kokonaistaloudellisesti olisi mielestäni paljon järkevämpää helpottaa näiden vanhojen velkojen hoitamista. Tuskin monikaan noista firmoista rahojansa Suomessa säilyttää tai Suomen hyväksi käyttää, joten luulisi valtiolla olevan intressejä pyrkiä vaikuttamaan niihinkin. Velattomina tai edes vähemmän velallisina monien olisi mahdollisuus jälleen kuluttaa, Suomessa, ehkä jopa suomalaista ostaen.

Tässä kohtaa moni lukija varmasti toteaa, että mitäs ovat menneet ottamaan tuollaisia. Niin. Osalla lainat ovat varmasti menneet hyvän elintason ylläpitämiseen tai jonkun ”kivan” jutun hankkimiseen. On kuitenkin myös niitä, jotka pankin mielestä ovat kelvottomia saamaan lisälainaa, mutta jokin pakottava asia vaatii rahaa jotain kautta nopeasti hankkimaan.

Ystävälleni kävi näin. Elämäntilanteen äkillinen ja todella radikaali muutos pakotti ottamaan ”helpon lainan”, koska pankki ei sellaista myöntänyt. Ehdottivat vanhempien talon kiinnittämistä vakuudeksi, tätä ystäväni ei suostunut edes tiedustelemaan. Mistään hirmuisesta summasta ei ollut kyse, joten ihmettelen minäkin tätä pankin ehdotusta.

No, ystäväni sai uuden elämänsä alkuun tuolla kalliin rahan lainalla, mutta maksaa lainaa vielä pitkään, koska korot ja kulut ovat niin kovat. Isompaan lyhennykseen hän ei pienituloisena pysty. Ja koska tuleva laki ei näitä vanhoja velkoja koske, joutuu hän odottamaan lottovoittoa tai muuta ihmettä vielä kauan…..

Auttaisin heti, jos voisin, mutta joudun odottamaan ihmettä hänen kanssaan – ja totisesti toivon niin vielä tapahtuvan 😊

Stella (256)

Suunnitelmien toteutumispäivitys

Hyvää alkavaa vappua vielä näin lähempänä oikeampaa ajankohtaakin 😊 Ainakin tässä osassa maata Vappuaaton säästä tuli jopa parempi, mitä ounasteltiin ja erityisen paljon parempi ns. normaaliin vappusäähän verrattuna!

Ajattelin tänään kirjoittaa väliaikapäivityksen siitä, mitä vapuksi suunnittelin ja miltä edellisen päivitykseni TOP3-listan toteutuminen näyttää…

Listalla olivat kukat, grillaus ja kuohuva, ja näemmä tuo lista näytti olevan myös tärkeysjärjestys näille asioille. Aloitetaan viimeisestä eli kuohuvasta. Alkossa tai lähikaupan kuohuviinihyllyllä ei tullut tänään käytyä, joten se jäi hankkimatta. Kuten aiemmin on tullut jo todettua, kaupat ovat nykyään liiankin hyvin auki, mutta huomenna tätä hankintaa ei enää kannata edes tehdä – torstaina on jälleen työpäivä. Eli se siitä sitten 😊

Grillaaminenkin jäi tältä illalta, mutta siihen on huomenna vielä mahdollisuus. Isojen kauppojen ruuhkaan en suoraan sanoen jaksanut lähteä, mutta lähikaupankaan anti ei herättänyt intohimoja. Lihasta tai muista grilliherkuista ei siis tietoakaan, mutta tänään jäivät nakit ja grillimakkarakin ostamatta. Katsotaan tarjontaa huomenna uusin silmin.

Mutta kukat. Listan ykkönen hoitui tänään! Niitä nimittäin kävin ostamassa kotimatkalla! Puolivälissä kotia on jälleen tällä viikolla auennut ”kidutuskammio” eli kasvihuonemyymälä. Poikkean siellä yleensä kevään ja alkukesän aikana (se menee viimeistään juhannuksena kiinni) noin kymmenen kertaa 😊 Välillä vain tsekkaamassa tarjontaa, useimmiten muutama pikkukukka auton takaluukussa….

Kyllä, tunnustan, hämäystä – jopa itselleni. Eivät kesäkukkaostokseni todellakaan ole yhteissummaltakaan hirmuisia, mutta vielä pienemmiltä hankinnoilta ne tuntuvat, kun tekee monessa erässä 😂

Tänään en vielä uskaltanut ostaa muita kuin orvokkeja ja pari lobeliaa. Lupailee kylmenevää säätä, jota nämä onneksi kestävät. Ja orvokki on yksi lempikukistani muutenkin. Katsopa sitä läheltä ja tarkkaan, kukissa on aivan uskomattomia eri vivahteita!

Monet vaihtavat orvokit varsinaisiin kesäkukkiin jossain vaiheessa kesää. Minä en. Ei ole tarvettakaan, sillä monesti ensilumi peittää orvokkini ennen niiden lakastumista. Huomenna vasta istutushommiin – sitä odotan!

Hyvää Vapun jatkoa ja alkavaa toukokuuta!

Stella (256)

Vapun viettoa ulkotiloissa?

Vappuun on vielä pari päivää, mutta ihmeekseni jo mietin, mitä sillon tehtäisiin….tai en oikeastaan sitäkään, sillä kotona ollaan keskenämme eli melko tavanomaista oleilua. Jotain pikkukivaa olisi kuitenkin mukava toteuttaa. Ulkona olen varmasti, jos sää yhtäänkään sallii, joten mietinnät ja suunnitelmat sijoittuvat ulkotiloihin.

Luulen, että olen keksinyt Vapun TOP3-listan 😊

Tämä viime päivinä hellinyt lämpö ja auringonpaiste on saanut luonnon puhkeamaan kukkaan. Sitten se vasta räjähtääkin, jos taivaalta tulisi vähän vettä. Mutta ilman sitäkin nurmikko vihertää jo ja nyt ovat koivutkin saaneet väriä! Kevätesikot ja muutamat muutkin kevätkukat ovat aloittaneet kukintansa. Mutta kaipaan LISÄÄ VÄRIÄ ELI LISÄÄ KUKKIA!

Grillikausi meillä on edelleen avaamatta! En kyllä tiedä miksi, niin hyviä kelejäkin on jo ollut. No, mikä sen parempi ajankohta avajaisille tässä kohtaa kuin Vappu! Jospa yrittäisi Vapun kunniaksi hieman satsata ja tehdä astetta parempia grilliherkkuja…Nam, tuli vesi jo kielelle!

Vappuna kuulemma pitäisi olla jotain kuohuvaa. En ole oikein kuohareiden ystävä, mutta Oodi Vapaudelle voisi olla nyt oiva valinta! Sitä sain suullisen maistaakseni tässä jokin aika sitten. Jo pullokin on muuten melko houkutteleva!

Eli Vapun TOP3-listani:

  • Jos saisi hankittua vähän kesäkukkia lisäväriä tuomaan
  • Grillikauden avajaiset omassa pihassa ja niissä jotain muuta(kin) kuin makkaraa
  • Edes pieni pullo kuohuvaa Vappua juhlistamaan

Katsotaan Vapun jälkeen, miten kävi 😊 Miten on sinun suunnitelmiesi laita?

Stella (256)

Kortteja kevääseen

Taisin lupailla näitä kortteja jo viime viikon puolella, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eikö niin 😊 Valitse niistä itsellesi kutsuvin – tai vaikka useampi, miltä tuntuukaan!

Pääsiäispyhät – ja kaikki loputkin vapaapäivät – menivät kuin yhdessä hujauksessa, kuten aina. Tekemistä olisi riittänyt, kun sää salli myös ulkohommat. Muistin kyllä varsin hyvin myös lepäämiseen ja laiskottelun merkityksen 😊 Kotinurkkia kulutettiin, missään ei käyty, mutta vauhdilla aika kului silti!

Arki alkaa taas huomenna. Kieltämättä hieman vetelä olo sitä ajatellessa, mutta eiköhän se siitä taas suttaannu 👍 Aamulla ainakin helpompi päästä ylös, kun valoa riittää, ehkä jopa aurinkoa, linnunlaulua ainakin!

Joko valitsit korttisi? Käännän ne nyt!

Vahvuuksien tunnistamisen, lepäämisen merkityksen ja oman voiman tunnistamisen kortit nousivat tällä kertaa.

  • Vahvuuksien tunnistaminen -kortti muistuttaa, että sinulla on ainutlaatuisia kykyjä – kuuntele itseäsi, tunnista ne ja hyödynnä parhaasi mukaan!
  • Lepäämisen kortti painottaa sitä, että ihminen tarvitsee taukoja kirkastamaan ajatuksensa. Jatkuvassa juoksussa se ei onnistu.
  • Oman voiman tunnistaminen -kortti korostaa itseluottamusta ja sinnikkyyttä: Minulla on voimaa saavuttaa asiat, joita tarvitsen.

Minkä tai mitkä sinä valitsit? Osuiko? Minä otin kaikki kolme ja osui 😊

Ihanaa viikon jatkoa!

Stella (256)

Iloa ja valoa pääsiäiseen!

Kyllä kävi tuuri näiden loppujen talvilomapäivien säiden suhteen! Vain viimeisiä lumenrippeitä on enää jäljellä, joten haravointikin on paikka paikoin onnistunut. Vaikka pihani ei suuren suuri olekaan, on ihan hyvä, etten voinut koko pihan haravointia kertaheitolla suorittaa – olisin nyt varmaan melko lailla kipeämpi paikoistani kuin nyt 😊

Olin pari päivää melkoisen ahkera, pihahommien lisäksi tuli ikkunoistakin isoimmat pölyt pesaistua eilen. Nyt voikin hyvillä mielin rauhoittua pääsiäiseen ja sää kun sallii pihalla oleilun, voi nauttia täysin rinnoin tästä uskomattomasta lintujen laulusta! Tein minä muuten linnuillekin haravoinnillani hyvän työn: vilske on käynyt lehtikompostissa, kun päälle kasaamiani kuivia heiniä on haettu pesiä varten.

Mitään sen kummempia traditioita ei pääsiäiseeni liity. Hieman arkiruokaa parempaa syömistä laitan, ainakin jonain päivänä ja muuten nautin vapaiden suomista kiireettömistä aamuista. Se lienee minulle se tärkein anti.

Katselin eilen muutamien kauppojen pääsiäisen aukioloja. Ei ole kiireettömiä aamuja tai vapaita lainkaan enää meillä kaikilla, siitä näyttävät nykyiset aukiolot pitävän huolen 😔 Muut vuorotyöläiset ovat tietysti asia erikseen. Muistan hyvin ajat, jolloin etenkin joulu ja pääsiäinen olivat pyhiä, eikä kauppaan joka päivä ollut asiaa. Nyt ei ole sillä saralla enää yhtään rauhoitettua päivää.

Ruokahävikkiä kauppojen vapaan aukiolon sanotaan vähentävän. Kyllä, ehkä näin ja jonkun rahapussiin pyhät tuovat kaivattua lisää, mutta tarvittaisiin niitä lepopäiviäkin. Moni lapsiperhe saisi useamman päivän yhteiset vapaat, mutta monissa perheissä taitaa ainakin joku olla nytkin töissä….

Välillä myös tuntuu siltä, että pitkiä yhteisiä vapaita hieman kammoksutaan. Ainakin omissa tuttavissani löytyy niitä, joilla auto starttaa heti useamman päivän vapaiden alkaessa kohti mummolaa, muuta kyläpaikka tai jotain aktiviteettia. Ei siksi, että ei oltaisi pitkään aikaan niin tehty, vaan siksi, ettei enää osata olla ihan vaan keskenään…no, kukin tavallaan.

Ihanan rentouttavaa pääsiäistä meille jokaiselle – vietämme sitä sitten miten ja missä vaan 😊

Stella (256)

Vaalien jälkeistä elämää

No niin, nyt nekin vaalit on ohi, jälkipuheet eivät kyllä vielä. Ehkä pääsiäinen ainakin hetkeksi poliitikotkin rauhoittaa. Kuuliaisena kansalaisena kävin täyttämässä kansalaisvelvollisuuteni ja marssin eilen uurnille. Uskoni vaikuttamismahdollisuuksiin on todellakin horjunut aika ajoin – välillä tuntuu, että hullumpaan suuntaan mennään monessakin asiassa, äänestit niin tai näin.

Kuitenkin taas kerran sen tein. Nyt saan ainakin luvan kanssa odottaa toimia, tuloksia ja arvostellakin päättäjiä. Totuus on tietysti se, että kaikkia ei voi miellyttää millään, sehän nyt on selväkin, mutta niin usein omalla kohdallani on tuntunut, että taas viedään…

Nyt en kuitenkaan halua manata mitään etukäteen ja masentua etukäteen. Kansan ääni on puhunut, toivottavasti hyvin. Olen tyytyväinen, että vaalihössötys on hetkeksi ohi ja toivon, että nyt valitut kansanedustajat satsaavat hyvään yhteistyöhön, eivätkä keskity ääni kohoten kinaamaan keskenään, kuten ennen vaaleja tenteissä kävi 😊

Nyt on pääsiäiseen ja viimeisiin talvilomapäiviin keskittymisen vuoro! Kortteja ajattelin kääntää myöhemmin tällä viikolla…

Stella (256)