Aivojumppaa käsitöistä

Käsillä tekeminen tekee hyvää aivoille ja tehostaa oppimista, keskittymistä ja muistamista sekä kehittää luovuutta ja ongelmanratkaisukykyä. Viime aikoina olen ainakin yrittänyt helliä aivojani ja tehdä vähän sitä sun tätä käsin.

Takavuosien lempiharrastukseni oli kutominen (ja siinä samalla myös lankojen ostaminen). Itselleni tein useimmiten villa- ja neulepaitoja, muille sukkia. Kaikki eivät valmistuneet koskaan (tai tuollahan ne ovat, joten voivat vielä päätyä käyttöönkin asti). Syystä tai toisesta vaatehuoneen perukoilta ja matka-arkun kätköistä löytyy joko päättelemättömiä sukkia tai yksittäisiä sukkia, joiden kaveri jäi kesken – ehkä lanka loppui. Puseroistakin löytyy ainakin yksi sellainen, joka odottaa vain sitä kiinni kursimista ja toinen, jossa kuvioneuleen etupuoli kesken – ohje on hukassa! Näistä en ole ylpeä – kertovat ehkä liiankin hyvin luonteeni siitä puolesta, jossa innostuu syttyy hetkessä, mutta kun se lopahtaa, se todella lopahtaa!

Kutomisinnostus lopahti kokonaan miltei kaksi vuotta sitten. Yllätyin siitä itsekin – yleensä viimeistään näihin aikoihin ne on kaivettu villasukkien tekemistä varten, mutta ei viime vuonna…En tiedä, miten nyt olisi käynyt, ellei sukulaistyttö olisi kirjoittanut joulupukille (kohdennettu joulupukin muorille) jo elokuussa ja toivonut KELTAISTA villapaitaa, jossa on erivärisiä PERHOSIA. Tämä haaste tontun oli pakko ottaa vastaan!

Nyt siis keltaista pikkupuseroa pukkaa, perhosista on vasta suunnitelma. Toivottavasti onnistun niin hyvin, että puikot pysyvät kädessä tämän työn jälkeenkin! Kutominen, rakas harrastus, jolla teet hyvää niin itselle kuin muille 😊 Kokeile vaikka!

Stella (256)

ps. Sattumoisin huomasin, että blogipäivitysteni kuvissa on viime aikoina ollut poikkeuksellisen paljon keltaista väriä! Kertooko se hieman piristyvästä mielestäni (se olisi pienoinen ihme tähän aikaan vuodesta), ehkä ja toivottavasti näin.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *