Kuka pelkää kummituksia?

Vaikka uskonkin yliluonnollisiin ilmiöihin – tai ehkä juuri sen vuoksi – tavallaan myös vähän pelkään niitä. En tiedä, mille tasolle omat kykyni ja herkkyystasoni edes riittäisivät, jos avaisin itseni apposen auki ja valmiiksi ottamaan vastaan kaiken.

Tai no, on minulla kokemuksia siitä. Aika pelottavakin. Mutta hyvin olen asian päässäni näemmä piilottanut, sillä se tuli palautui mieleeni vasta nyt tätä kirjoittaessani! En kuitenkaan kerro siitä nyt enempää, seuraavaksi sitten. Nyt pysyttelen siinä aiheessa, mistä alunperin pitikin kirjoittaa. Mutta kyllä. Kunhan olet lukenut molemmat postaukset, voi niistä löytyä ainakin osittainen vastaus tähän tämänpäiväiseenkin aiheeseen…

Tänään päätin nimittäin kirjoittaa ”mörköpelostani” ja samalla jonkinlaisesta pelostani tiettyjä yliluonnollisia asioita kohtaan. Meillä on makuuhuoneessa TV, jota katson usein jonkun aikaa ennen nukahtamistani. Antenniteknisistä syistä Frii on yleensä varma kanava eli se, mikä varmuudella näkyy hyvin 😊

No, sieltä tulee ainakin iltaisin yleensä vain poliisisarjoja ja murhia, mutta nyt muutamana iltana ja ”uni ei tule” -yönä vuorossa on ollut tositapahtumiin perustuva sarja yliluonnollisista ilmiöistä. Useimmiten TV:tä katsoessani nukahdan viimeistään toisella mainoskatkolla, mutta nämä sarjat olen jämähtänyt katsomaan loppuun asti 😳

Mielikuvitukseni ja samaistumiskykyni on niin vahva, että olen monta kertaa kuvitellut itseni samaan tilanteeseen näiden yliluonnollisia tapauksia kokeneiden kanssa. Ja oikeasti, pelkäisin varmaan niin, etten uskaltaisi edes liikkua, ehkä jopa asua siinä asunnossa ennen kuin asiat selviävät ja niihin saadaan vastaus.

Eläydyn näihin sarjoihin niin vahvasti, että hyvä kun vessaan uskallan sängystä hiipiä ja silläkin matkalla kurkin ikkunoista ulos 😆 Asumme maantasalla ja mieheni naureskelee, etten voisi asua tässä yksin, ainakaan ilman kunnon vahtikoiraa. No, vähemmän tosissaan naureskelee nykyään, sillä hän on meistä se, kenellä on viimeisin kunnon kokemus muista kuin maanpäällisistä asioista….

Ex-mieheni, nyt jo poisnukkunut, kuului todella herkkien ihmisten joukkoon. Hän sai näkyjä ja viestejä unessa ja muistan monta yötä, jolloin hän peloissaan minut herätti. Kerran hän sanoi, että nyt on pakko sulkea portti, hän ei jaksa, eikä halua näitä viestejä enää. Jonkin aikaa viestit yrittivät läpi, mutta loppuivat melko pian. Seuraavan päivitykseni luettuasi olemme ehkä kaikki sitä mieltä, että minullakin taitaa olla portti nykyään tarkoituksella kiinni…

Stella (256)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *