Kuten niin monen muunkin juhlapyhän, myös pääsiäisen alkuperäinen merkitys on monen elämässä jäänyt taka-alalle. Monille se on pidennetty viikonloppu kesälomia odotellessa, osalle ei nykyään sitäkään. Itselläni on onni tehdä siitä miniloma, pyhät plus pari lomapäivää, mutta aina se on minulle myös jonkinlainen kevään merkkihetki, vaikka aikaisen pääsiäisen ja pitkän talven vuoksi nyt keväästä onkin ilmassa vasta ensimerkkejä.
Lapsena pääsiäiseeni kuului mm. virpominen ja munien maalaus. Pääsiäispiirustuksissa muistan aiheenani olleen usein olleen noita-akan luutineen ja kissoineen. Enteitä tulevastako? Nythän minä olen ennustava akka, jolla on myös kissa – ei kylläkään mustaa 😊
Äidilläni on lapsuudestaan aika lailla hurjemmat pääsiäismuistot: Heidän kylällään asui ihan oikea trulli, eräänlainen noita siis, jonka äitini näki itse teossakin useamman kerran. Äitiä ei kukaan uskonut – tai kukaan ei sitä ainakaan myöntänyt – kaikki laitettiin lapsen liiallisen mielikuvituksen piikkiin. Totuus selvisi muillekin tämän naisen kuoltua, mutta noituus oli liian arka ja pelottava aihe, eikä asiasta juuri puhuttu sen jälkeenkään.
Mitä trullit sitten tekivät? Wikipediaa lainaten: Historiallisesti pääsiäisnoidat eli trullit ovat erityisesti kotieläimiä kohtaan pahantahtoisiksi uskottuja olentoja tai näitä esittäviä ihmisiä. Uskottiin, että kotieläimet ovat pitkäperjantain ja lankalauantain illan aikana alttiina pahalle. Toisaalta tuolloin harjoitettiin nimenomaan tätä uskomusta vahvistavia menoja, kuten esimerkiksi leikattiin eläimistä karvoja ja nahanpaloja. Trulleina toimivat yhteisöstä syrjäytyneet naiset, jotka näin ilmaisivat naapureitaan kohtaan tuntemaansa kateutta.
Näin toimi äitinikin ”tuntema” trulli. Tämän lisäksi hän leikkeli pyykkinaruilla kuivuvista vaatteista palasia. Pelon vallassa olivatkin eniten ne, kenen eläimiä ja vaatteita trulli oli käynyt leikkelemässä. Enkä yhtään ihmettele. Tällaista ei taida nyky-Suomessa enää tapahtua tai sitten niistä ei uskalleta puhua vieläkään.
Nykyään minulla ei juurikaan ole mitään pääsiäisperinteitä. Jos innostun, saatan kaivaa koristeita kaapista tuomaan piristystä ja väriä, ehkä ostan tulppaaneja tai narsisseja. Ei sen kummempaa, kunhan iloitsen ja nautin ylimääräisistä vapaapäivistäni.
Mutta jos Sinä kaipaat pientä jännitystä pääsiäisen aikaan, olen käytettävissäsi, joten soita minulle! Katsotaan, mitä uutisia kortit kertovat tulevista tapahtumistasi.
Iloisen värikästä pääsiäisen aikaa toivotellen Stella (256)
