Month: April 2018

Posted on

Elämä on myös luopumista

Olin juuri saanut kirjoitukseni Uuden elämän alku valmiiksi, kun Facebookiin tuli viesti ystävältäni. Ystävältä, jota elämä on niin monella saralla kolhinut, suorastaan potkinut päähän. Ja lujaa. Uskomme molemmat siihen, että asioilla ja tapahtumilla on tarkoituksensa. Hänen kohdallaan emme kumpikaan ole keksineet syitä, miksi hänellä on ollut isoja vastoinkäymisiä, ja vielä niinkin paljon.

Terveys on ollut yksi asioista, jonka kanssa hän on saanut taistella jo kauan. Sitä koski tämä nyt saamani viesti, joka romahdutti minut hetkeksi. Ei vielä kuolemantuomiota, mutta vahvasti ja huolestuttavasti siihen suuntaan viittaavaa viestiä lääkäreiltä, ja pikaisia lisätutkimuksia. Arvatkaa, mihin toteamukseen hän viestinsä lopetti. ”Niin kauan on toivoa kun se s:llä alkava sana pysyy pois…”

Lisää samankaltaisia uutisia kuulin viikonloppuna perhetuttumme suunnalta. Siellä ei ole ollut mitään näin pitkää ja monisäikeistä terveyden suhteen. Mutta nyt rutiinikäynti lääkärissä vie leikkauspöydälle…

Ja taas kerran mietin MIKSI, mikä on näidenkin uutisten tarkoitus. Yritän nyt seuraaviin kuulumisiin asti asennoitua kuten ystävänikin – uskoa ja luottaa siihen, ettei pahin ole vielä edessä. Se tarkoituksensa tällä ainakin on, että vaikka rahapussi ammottaisi tyhjyyttään, töissä olisi vaikka kuinka stressaavaa ja kotonakin jotkut asiat tökkisivät, niin muistaisin, miten hyvin asiat itselläni loppujen lopuksi ovat. Ja muistaisin myös nauttia ja iloita kaikista elämän eteeni tuomista suuristapienistä iloista…

En aio katsoa korteista, mitä ne näyttävät ystäväni tulevaisuudesta. Siksikään en, koska asia on liian lähellä minua itseäni, eivätkä kortit silloin tottele minua. Mutta sinä voit soittaa minulle, sinun tulevaisuuteesi pystyn näkemään paremmin. En kuitenkaan kerro sinullekaan terveyttäsi koskevia asioita. Suunnan niille voin nähdä ja sen kertoa, mutta en muuta. Usko, se on paras ratkaisu meille kaikille.

Pian toteutan jo jonkun aikaa suunnitelmissa olleen kyläilyn ystäväni luo. Hän tietää kiireeni, mutta tärkeille asioille on aina löydyttävä aikaa. Nyt jos koskaan on se hetki. Sitä ennen lähetän enkeleitä ystäväni tueksi ja hänestä huolehtimaan ❤ Voimia ja jaksamista myös Sinulle!

Stella

Posted on

Paratiisini on sauna…

Toisille se on vaatteiden kuivauspaikka. Toisille kaiken ylimääräisen säilytyspaikka. Minulle se on paratiisi. SAUNA.

Sarjassamme ”Ne elämän suuretpienet ilot” sauna on minulle yksi niistä, eikä suinkaan sieltä vähäisimmästä päästä. Voisin sanoa, että se on minulle jopa jonkinlainen pyhä paikka, oma meditaatiokeskukseni. Siellä saan rentouttaa sekä lihakseni että mieleni, siellä puhdistuu myös pääni kaikesta sekamelskasta ja ylimääräisistä ajatuksista, mitkä pääni usein valtaavat. Sauna on minulle toisinaan myös suunnittelukeskus: lauteilla on virinnyt monia hyviä ideoita ja asiat ovat loksahtaneet paikalleen. Kas kummaa, tämän blogikirjoituksen aihekin syntyi siellä 😊

Mieheni ei ole yhtään niin innostunut tuosta hikoilun mekasta. On kiva saada hänet joskus hetkeksi lauteille kanssani (saisi tulla useamminkin), mutta kieltämättä nautin yksinolosta ja omasta rauhasta löylyn lämmössä.

Tontut, kynttilät ja lempeät löylyt

Saunassani on tonttuhulluun tapaani tietysti myös tonttuja – ja paljon kynttilöitä! Kuten totesin, mieheni ei ole saunahullu, eikä aina muutenkaan innostu kaikista ideoistani. Sain hänet kuitenkin asentamaan saunaan oman hyllyn kynttilöille. Ja uskokaa tai älkää, nykyään hän sanoo sinne saunan puolelle eksyessään joka kerta: ”Täytyy kyllä sanoa, että siitä tuli tosi hieno ja sopii tänne.” En voi kuin hymyillä – TYÖVOITTO siis!

Yllätyksekseni olen huomannut, etteivät miehet (muutkaan kuin omani) ole enää niitä intohimoisimpia saunojia. Ainakin omassa ystävä- ja tuttavapiirissäni aktiivisten saunojien enemmistö on naisia. Eikä saunomisen päätarkoitus ole monellekaan enää ”sadan asteen löylyt ja nahka pois”, vaan enemmänkin mietoa lämpöä, kevyttä hikoilua, rentoutumista ja mielen puhdistamista.

Saunahetken kruunaa kesän ensimmäinen vihta

Tonttujeni ja kynttilöideni lisäksi täydelliseen saunahetkeeni kuuluu yksi asia: VIHTA. Ei todellakaan joka kerta, eikä edes joka kuukausi – ei se olisi enää niin nautinnollista. Kesän ensimmäinen vihta, mikä onni ja autuus. Niin ihanan vihreä, ihanan pehmeä, ihanan tuoksuva ❤ Jotain niin taivaallista. Siihen saunailtaan menee tämän vuoden osalta vielä jokunen kuukausi….sitä odotellessa.

Jos sinä olet kuulunut näihin ”sauna on varastona” -ihmisiin, toivon, että tyhjentäisit saunatilan ja kokeilisit, kuinka ihanan rentouttavaa se on! Pyri järjestämään itsellesi saunahetki ajankohtaan, jolloin todella kaipaat rentoutusta, mutta varmista, että saat viettää oman hetkesi täydellisessä rauhassa. Ellet ole kuuman ja polttavan ystävä, älä heitä kovia löylyjä. Itsekin pidän niistä miedommista. Ihmettelen ja kummastelen, ellet nauti – mutta ymmärrän myös, ellet kokeilun jälkeenkään koe sitä omaksesi. Sinun juttusi on sitten joku muu.

Saunaterveisin pian löylyihin sujahtava Stella

Posted on

Uuden elämän alku

Uuden elämän alku on kaunista, upeaa ja aina yhtä sykähdyttävää, oli kyse sitten ihmislapsesta, eläinvauvasta tai kasvien uudesta noususta. Kerta kerran jälkeen suoranainen ihme.

Sain äskettäin sydäntä lämmittävän, suuren kunniatehtävän: kutsun yhden uuden elämän, ystäväni lapsen, kummiksi. Olen tulevan kummilapseni jo kertaalleen nähnyt, mielessäni hän on ollut sen jälkeen todella usein. Miksikö? Siksi, että intuitioni, vaistoni sanoo minulle koko ajan, että siinä lapsessa on SITÄ JOTAIN.

Sisarusteni lapset ovat tähän mennessä aiheuttaneet minulle sen lämpimimmän läikähdyksen sydämessä. Itsellenihän lapsia ei ole suotu. Vanhempien kummilasten tai muiden ystävieni lasten kohdalla tunne ei (valitettavasti) ole ollut yhtä vahva. Olen toisinaan häpeillytkin sitä itsekseni. Nyt olen jopa hieman hämilläni tästä tunteesta ja tuntemuksista, joita tuleva, uusin kummilapseni on minussa herättänyt.  Olen pyöritellyt asiaa mielessäni jonkun verrankin ja miettinyt syytä, päätyen aina tuohon samaan päätelmään: siinä lapsessa on oleva ja tuleva jotain henkistä herkkyyttä ja siksi vaistoan vahvan yhteenkuuluvuuden ja sielunkumppanuuden jo nyt.

Henkinen yhteys ja sähköä ilmassa

Myös asiakkaani herättävät minussa ja vaistossani erivahvuisia tunteita ja reagoin eri ihmisten kanssa eri tavoin. Se on luonnollistakin, koska olemme erilaisia. Osan kanssa keskustellessani ja heille ennustaessani aistin erittäin vahvaa yhteenkuuluvuutta ja sähköä on selvästi ilmassa – tai linjoissa, miten vaan 😊. Toisinaan tunnen oikein vilunväreiden menevän pitkin ihoani, niin vahva on yhteys. Se on hieno tunne, sillä silloin olen oikeastaan varma jo tulkintaa tehdessäni, että ne osuvat oikeaan. Aina korttien tarkoitusta ei nimittäin pysty tulkitsemaan varmuudella oikein, ne saattavat jättää melkoisestikin tulkinnanvaraa. Silloin suurimpana apunani on se kuuluisa vaisto, joka tulkintaani ohjaa.

Vaikka yhteys soittajan kanssa olisikin vahvalla, hyvällä tasolla, voi silti käydä niin, että pöytä jättää aukkoja, näyttää vaihtoehtoisia teitä mennä eteenpäin. Silläkin on tarkoituksensa ja erittäin tärkeä onkin: päätös on sinun, voit ja sinun pitää tehdä oma, lähinnä sydäntäsi oleva valinta ihan itse korttien näyttämistä suuntamerkeistä / vaihtoehdoista valiten. Siten löytyy se sinulle tarkoitettu paras uuden elämän alku.

Uusien alkujen täyttämää huhtikuuta toivottaen

Stella (256)