Vuodenvaihde lähestyy taas

Miten tämä aika rientääkään! Juuri äsken odotimme joulua ja jo nyt vuodenvaihde lähestyy. Uuden vuoden lisäksi nyt aloitamme myös uuden vuosikymmenen. Mitä Sinä siltä odotat, kaipaat, toivot?

Itse keski-ikäistyn vääjäämättä lisää tällä vuosikymmenellä, mutta vielä ei pukkaa mitään kriisiä. Tai sitten se on jo päällä 😊 Ensi vuonna olen jo lähempänä viittä- kuin neljääkymmentä….usein tunnen itseni kyllä jo nyt vanhemmaksi, ja se ei aina ole ihan hyvä asia…..kai 😆

Minusta on tullut kotona olemisesta nauttiva laiskiainen, välillä oikein erakko, joka ei haluaisi poistua minnekään! En ole huolissani asiasta, sillä töissäni minun on pakko olla melko sosiaalinen ja tekemisissä monenlaisten ihmisten kanssa. Suotakoon se siis, etten jaksa aina olla sosiaalinen, vaan etenkin lomilla haluan vähän erakoitua 😊

Itse en oikein tiedä, mitä tulevalta vuodelta toivon. Kuten aina, kaikille mahdollisimman paljon hyvää tietysti, mutta tänä vuonna läheisiäni kohdanneet menetykset ja huonot uutiset tasoittavat omiakin toiveita melkoisesti. Ehkä toivonkin tulevan vuoteni henkilökohtaiseen osuuteen eniten tasaisuutta, sillä rajut ylä- ja alamäet ovat rankkoja ja vievät voimia. Näitä mäkiä kun mahtunee työelämääni jälleen ihan riittävästi 😊

Kiitos Sinulle blogini lukija kuluneesta vuodesta – palataan ensi vuosikymmenellä asiaan. Muistathan myös, että nyt on hyvä hetki nostaa kortti alkavalle vuodelle!

❤️❤️❤️

Stella (256)

Muuallakin kuin Suomessa

Toivottavasti joulunviettosi meni kaikin puolin hyvin ❤️ Minä pidin lupaukseni, laitoin nenäni ulko-ovesta ulos vasta Tapanina, valitettavasti sohva on edelleen tuntunut houkuttelevammalta kuin varsinainen ulkoilu ☹️

Nyt saimme mekin muutakin kuin vesisadetta – kirpakan yli kymmenen asteen pakkasen! Taivas on ihanan kirkas, joten tänään on varmaan miltei pakko päästä edes pienelle happihypylle. No, auto on niin jäässä, että voisimme jo senkin vuoksi kyllä käydä tekemässä pakolliset pikkuostokset kävellen 👍

Jouluna kulutin tosiaan sohvaa yllin kyllin. Innostuin pitkästä aikaa kutomaan sukkia! Ensimmäiset tein itselle, toiset tuloillaan olevat päätin tehdä siskolleni, jolla on sopivasti pian syntymäpäivä. Huomaan kyllä hartioistani, että taas on kudottu. Normaalistikin siitä kipeytyvät, mutta nyt lisähaastetta on tuonut jatkuvasti hellyyttä kaipaava kissa, joka änkeää syliin ja käden päälle kutimesta välittämättä vaikka väkisin 😍

Kutomisen ja telkkarin katselun lomassa onkin tullut selailtua myös nettiä, edestakaisin erilaisia sivustoja, hieman kyllästymiseen astikin jo 😆 Eräänä päivänä päädyin selailemaan muita ennustussivustoja. Ette ehkä tiennytkään, että esimerkiksi Ennustaja24.fi-sivustolla on melko montakin ”sisarsivustoa”. Yritys toimii kaikkialla Pohjoismaissa Islantia lukuunottamatta, mutta myös muualla Euroopassa. Uusimpana mukaan on tullut Unkari. Ennustavia kollegoja löytyy siis laajalti 👍

Tässä esimerkkinä linkit Tanskan vastaaville ennustussivustoille. Näyttääkö tutulta? 😊 Kyllä. Sama sivustopohjahan siellä on käytössä kuin meilläkin. Jos satut olemaan ”kielimiehiä”, voit tietysti soittaa myös näille linjoille ja hyödyntää niilläkin uusille asiakkaille tarjotut ilmaisminuutit. Nyt olisi hyvä hetki tiedustella vaikka ensi vuoden näkymiä….

https://www.clairvoyant24.dk
https://www.synskonline.dk

Stella (256)

Hyvää Joulunaikaa!

Nyt se alkaa olla jo tosi lähellä! Nimittäin joulu, josta minäkin olen enemmän ja vähemmän hössöttänyt jo pitkin syksyä. Musta joulu tässä osassa maata tällä kertaa. Edes pikkiriikkinen valkoista olisi tehnyt terää, mutta näin näemmä tällä kertaa…

Auto kurvasi pihaan tänään iltapäivällä ja seisoo siinä ainakin kaksi vuorokautta, ehkä jopa kolme. Näin päätin 👍 Ja jos astun ovesta edes ulos, niin sallittakoon se vain, jos päätämme lähteä happihypylle eli kinkunsulatuskävelylle 😊 Eli nyt haluan valloittaa sohvan ja vaan nauttia! Pientä hääräilyä tuossa keittiön puolella vielä on, mutta jouluateriaan on vielä aikaa yllin kyllin, joten ei hätää, eikä paniikkia. Muutama ei-jouluun-liittyvä hommakin on rästissä, mutta nekin saavat odottaa ihan rauhassa – ovathan ne myöhässä jo nyt 😆

Ajatuksissani ovat nyt eritoten ne läheiset ystäväni, joiden joulua varjostaa suru ja murhe. Ikävä kyllä heitä on tänä vuonna aivan liian monta 😢 Niin heille kuin myös Sinulle rauhallista, rakkaudentäyteistä ja rentouttavaa joulua!

”Keskelle talven pimeän tunsin sen hiljaa hiipivän, sytytti lyhdyt ja Joulun valot, valaisi pellot, polut ja talot”

❤️ Stella (256)


Tuliaisia itselle

Käytin tänään Pikku-Prinsessani (nuorimman kissani) eläinlääkärissä. Laskeskelin, että yli 60 km:n matkasta per suunta huolimatta reissu kannattaa rahallisesti. Etenkin, kun olin kyseisestä eläinlääkäristäkin kuullut ainoastaan kehuja. Uskotteko, että minua vähän jännitti! Leikkaus (sterilaatio) on kuitenkin aina leikkaus, eikä siihen ja nukutukseen liittyvistä komplikaatioista voi koskaan tietää…

Kaikki meni kuitenkin onneksi hyvin ja koko reissuun aikaa vajaa 3 tuntia 👍 Odotteluaikana kävin shoppailemassa paikallisen pikkukeskustan ruokakaupassa ja mukaan tarttui ”tuliaisena” itselle -50 %:n joulukaktus 😆 Mikään ihan kuoleman kourissa oleva kukka se ei ollut, joten uskoisin siitä olevan iloa jo piankin 👍

Jouluvalmisteluissa on (luova) tauko….paketit ja kortit sain tänään postiin, siinä tämän päivän joulusaldo. En tiedä, jaksanko ennen viikonloppua (ja LOMAA) iltaisin tehdäkään juuri mitään. No, onko sen väliä – vähän kiire loppumetreillä taas tulee (niin monta joulupussukkaa vielä toimittamatta muiden hommien lisäksi), mutta se on ihan normaalia 😊

Kolme yötä lomaan on….

Stella (256)

Hyvän mielen päivä

Auttamisesta tulee hyvä mieli ❤️ Kaikille osapuolille. Tämän totesin taas tänään…

…vaikka herätys klo 04 sysipimeään ja sateiseen sunnuntaihin ei olekaan mukavuusalueellani olevia juttuja, tein sen, koska siten saatoin auttaa äitiäni.

Äitini sai hieman ex-tempore hälytyksen joulumarkkinoille töihin. No, mehän olimme siellä jo valmiiksi kyläilemässä ja koska markkinapaikka ei ollut kovin kaukana ja osittain jo kotimatkan varrella, lupauduin mukaan.

Tuossa torimyyjän hommassa on monta ei-niin-kivaakin piirrettä (mm. korkeiden ja painavien laatikkopinojen roudaaminen edestakaisin ja huonossa säässä tuntitolkulla liki paikallaan seisominen), mutta sukuuni olen vissiin tullut, koska puhuminen eli itse myyntityö minulta onnistuu kyllä 😆 ja minähän ne laatikotkin tänään nostelin ja siirtelin, ettei äitini niiden kanssa tarvinnut itseään rasittaa.

Mitään ihan hirmuista ryysistä ei tänään ollut, mutta etenkin sääolosuhteet huomioiden väkeä liikkui ihan kivasti. Sitä ostavaakin väkeä, joten myyntikin muodostui lopulta melko hyväksi 👍

Nyt istun jo kotona odottamassa saunan lämpenemistä. Voipi olla, että siellä käytyäni ei tarvitse paljon nukkumattia odotella. Hyvä niin, sillä perinteinen päivätyö odottaa jo aamulla! 5 aamua ja loma, joten eiköhän sen jaksa vaikka päällään seisten, kuten sanonta sanoo 😊

Stella (256)

Pulleita paketteja tyynynpäällisistä

Kerroin aiemmin syksyllä, että aloin väkertää sohvatyynynpäällisiä samalla kuviolla, josta ristiäisiin tein vauvapeiton. Seitsemän kappaletta on näitä päällisiä nyt tehty! Tein päälliset isoilla puikoilla ja tuplalangalla, joten lankaakin olen joutunut useampaan kertaan haalimaan lisää…

Pitkään mietin, teenkö irrotettavat päälliset napeilla, vai ompelenko ne umpeen. Ensimmäisessä vaihtoehdossa lisähaasteena olisi ollut sopivien nappien löytäminen, ja joskus olen yllättynyt siitä, että isot napit ovat aika arvokkaita! Jälkimmäinen vaihtoehto taasen tarkoitti sitä, että olisi ostettava sisätyynyt valmiiksi – ei ilmainen vaihtoehto sekään – ja mitenköhän niiden pesu aikanaan onnistuisi 🤔

Päädyin lopulta kiinniommeltuihin ja Kassialma raahasikin tyynyjä poikki kaupungin tässä eräänä päivänä 😆 Tonttulassa pitää tältä osin kiirettä vielä pari päivää, sillä ei se kiinniompelukaan kovin nopeasti tapahdu, etenkin kun näkyvään paikkaan yrittää tehdä siistiä jälkeä 😊

Lahjapaperissa ja paketoinnissa säästin itseäni – onneksi on näitä kuvan nättejä ja jouluisia muovikasseja! Juuri sopivankokoisia ja helppoja, perfect tähän tarkoitukseen 👍

Stella (256)

Tonttulassa pitää kiirettä

Jouluun on enää reilu viikko aikaa, joten ei ihme, että tonttulassa alkaa olla kiire 😊 Varmaan muuallakin jo liikkeellä tätä samaa vaivaa, mutta niin on minunkin tonttutehtaassani. Siellä vaan aputonttuja on melko vähän 😂

Eilen lähti mukanamme ensimmäinen autollinen viemisiä – kirjaimellisesti autollinen – takapenkki nimittäin oli niin täynnä tavaraa, että oksat pois! No, eivät ne kaikki tavarat joululahjoja olleet, vanhempieni luokse tulimme viikonlopun viettoon ja ennakkojoulua viettämään. Heillekin oli kyllä jotain pientä, samoin muutamille lähisukulaisilleni ja yksi isompi kassillinen veljeni perheelle, minne vanhempani lähtevät oikeaa joulua viettämään.

Mieheni sanoin: kyllä sä oot lapsellinen 😊 Allekirjoitan ja myönnän tuon – hieman hupsu joulutonttu olen 😊

Eilen tosiaan vietimme ”aattoa”: oli kinkut, rosollit ja laatikot! Ja oli hyvää! Tänä aamuna oli ihana huomata ulos katsoessa, että sataa lunta! Mikä ihana valkeus siitä tuleekaan ❤️

Stella (256)

Stella on päässyt kissakalenteriin

Sain tänäkin vuonna lahjaksi erään eläinsuojeluyhdistyksen tuottaman tukikalenterin. En varmaankaan siksi, että tässä kalenterissa Stella-niminen kissa oli saanut oman sivunsa, vaan todennäköisemmin siksi, että olen kissa- ja muutenkin eläinihminen.

Kalenterin myynnistä saaduilla tuotoilla tuetaan paikallisen eläinsuojeluyhdistyksen toimintaa ja joka kuukauden kissatarinassa kerrotaan yhden tai useamman kissan vaiheista. Ne ovat surullisia tarinoita, mutta onneksi niissä on onnellinen loppu ❤️ Toivottavasti näette lukea Stellan tarinan tuosta kuvasta.

Hieman (enkä niin kovin vähänkään) huolissani olen seuraillut myös Facebookista hylättyjen kissojen määrän lisääntymistä. Mistäkö se kertoo? Minun mielestäni se kertoo ihmisten lisääntyneestä pahoinvoinnista, mutta myös muuttuneista asenteista tässä yhteiskunnassa. Valitettavasti.

Edelleen on onneksi paljon ihmisiä, joille eläin on perheenjäsen, jonka hankkimista todella harkitaan ja jotka kohtelevat eläimiä hyvin ja vastuullisesti. Mutta ikäväkseni olen todennut, että kertakäyttökulttuurin lisääntyminen näkyy myös eläinten kohtelussa. Eläin otetaan tuosta vaan, se on hetken kiva, mutta kun vastuu alkaa painaa tai eläin ehkä turhautumistaan tekee jotain pahojaan tai viekin oletettua enemmän aikaa, se ei olekaan enää niin kivaa….

…sitä ei viedäkään romuttamolle tuosta vaan tai vaihdeta ns. lennossa, kuten autolle voi tehdä. Tai valitettavasti näin kyllä tehdään. Hylättyjen eläinten määrä lisääntyy koko ajan 😢

Mitä asialle voi tehdä? En tiedä, mutta kasvattajan/myyjän ainakin varmaan pitäisi olla roolissaan tiukempi, mutta selkeämmin antaa myös mahdollisuus perua päätös – vaikka vähän myöhemminkin…Ihmisten pahoinvoinnin vähentämiseen minulla ei kyllä oikein ole mitään lääkettä…

Näissä mietteissä pimeän ja sateisen viikon jatkoa!

Stella (256)

Jotain menee näemmä perillekin 😉

Päivityksessäni Kompromissia ja kultaista keskitietä hakemassa kerroin ”ongelmastani” oman hiljaisuuden kaipuun ja mieheni puheripulin välillä. Samoissa merkeissä pääsääntöisesti on sen jälkeenkin menty, mutta eräs positiivinen pilkahduskin tässä välissä nähtiin! Siihen liittyi myös yksi toinenkin kiva huomio….

Lisäsin blogini linkin jossain vaiheessa mieheni koneelle suosikkeihin ja totesin, että jos haluat joskus lukaista, niin pääset sinne helposti tästä….silloin mieheni luki (varmaan osittain fiksuna eleenä ja muodon vuoksi) pari postausta ja ajattelin, että se oli siinä.

No, hänpä yllätti tässä yhtenä päivänä todeten, että olit sitten minusta kirjoittanut 😆 Miten niin, mistä puhut?! No luin vähän Stellan blogia, pitkästä aikaa. Hymyillen vastasin, että ai, tunnistit itsesi 😊 Aihetta jatkettiin vielä sen verran, että häntä tosissaan kiinnosti, ärsyttikö puheripuli minua ja puhuuko hän muka niin paljon…

Muisti tämänkin asian osalta toimi ehkä kaksi päivää, mutta tulin kyllä tosi iloiseksi siitä, että hän oli ihan oma-aloitteisesti blogiin tarttunut ja selvästi sisäistäen tekstiä lukenut! Taidanpa käyttää tätä keinoa joskus toistekin 😉

Stella (256)