Kumpaa lapsettaa enemmän?

Olen täälläkin ihan julkisesti tunnustautunut olevani ajoittain melko lapsenmielinenkin. Nyt viime aikoina olen joutunut miettimään, kumpi mahtaa olla lapsellisempi: pian 6 vuotta täyttävä kissani, vai minä 😂

Kyseinen kissa on aina ollut enemmän mukavuudenhaluinen ja laiska kuin impulsiivinen ja leikkisä. Viimeisen parin viikon aikana on tapahtunut joku kummallinen käänne, joka samalla (ajankohdista johtuen) hieman ärsyttää, mutta ainakin toistaiseksi enemmän huvittaa.

Tämä kolli on nimittäin keksinyt ja päättänyt, että äiti (siis minä) pitää saada liikkumaan ja leikkimään vähintään kolme kertaa päivässä, alkaen n. 6.30 ja päättyen klo 22-23. Ei siis kissalla niin sikeää unta olekaan aamuisin, etteikö heräisi heti minun jälkeeni ja vaatisi likimain samantien pihaan, jossa odottelee niin kauan, että älyän mennä ulos kepin kanssa heilumaan. Sama toistuu töistä tullessa ja myös juuri ennen nukkumaanmenoa 🙄

Ja niitä liikkeitä – ei niitä voi nauramatta seurata 😂 Kuvan ilme ja asento muistuttavat niitä pöhköimpiä hyvinkin

No, saahan mamma siinä hetken aikaa raikasta ulkoilmaa, joka on etenkin töistä tullessa ollut ihan ehdotonta, mutta ilmeisimmin samalla myös lihaskuntojumppaa! Ihmettelin nimittäin yhtenä aamuna, miksi pakara on kipeänä. Päivemmällä kipeytyi reisikin ja vähän sen jälkeen toinen takareisi. En meinannut enää kyykkyasentoonkaan päästä, niin paljon lihaksiin sattui! Kotiin tullessa (ja iltapäiväleikin alkaessa) tajusin, mistä jumit olivat tulleet – siitä ylilyhyen kepin kanssa leikkimisestä hyvinkin 😂

Että näin täällä meillä!

Stella (256)

Voiko asian selvemmin näyttää

Torstaina sekä minä että soittaja saimme hieman vilunväreitä. Aloitin nimittäin erästä puhelua kampanjan aikana ja ihmettelin, missä kummassa on noin kolmannes pakkaa!

Vilkuilin ympärilleni ja näin kortteja lattialla. Ja samalla kun silmäni osuivat tuohon herttaässään, kysyi soittaja: Tulenko vielä löytämään rakkauden? Nielaisin ja kerroin naiselle, mitä juuri olin nähnyt lattialla…

Kuvaan olen kortit nyt asetellut, mutta juuri noin ne olivat tuonakin iltana. Kissan tekosia korttien levittelyn on pakko olla, vaikka asiaa miettiessäni totesin kyllä, että mielestäni kissoja ei siellä näkynyt, vaan olivat nukkumassa eri huoneessa….mutta en mieti sitä enempää, hienosti olivat kortit, myös nuo ympärillä olevat…

Ei varmaan ole vaikea arvata, mitä soittajan kysymykseen vastasin 😍 Sen pitkän puhelun aikana ehdimme käydä paljon muutakin läpi, ja vahva yhteys ja yhteydentunne teki puhelusta erittäin ihanan ja korteista helppoja tulkita. Mielenkiinnolla odotan, missä muodossa ja minkä kortin kääntyneenä löydän seuraavaksi 😉

Ensi viikolla mennään jo kohti maaliskuuta 😳, joten hyvää alkavaa viikkoa!

Stella (256)

Kampanja käynnissä juuri nyt!

Nyt on pitkästä aikaa kampanjan aika! Tänään torstaina klo 17 eteenpäin voit hyödyntää 7 ilmaisminuuttia soittamalla ennustaja24.fi-puhelinpalveluun. Katso sivulta tarkemmat tiedot!

Nyt siis kannattaa pirauttaa, oli mielessäsi joku tietty kysymys tai ei. Kaikenlaiset eduthan kannattaa aina hyödyntää, eikö 👍

•••

Sain tänään itseni pitkästä aikaa ulkoilemaan, jopa ihan kävelysauvojen kanssa. Mikä ihaninta – kiitos vapaapäivän, tein sen päivänvalossa, ja jopa aurinko pilkahti 🌞 Testasin samalla kuntoa ja yleistä olotilaani, en nimittäin ole vieläkään päässyt kunnolla flunssasta ja sen sivuseurauksista eroon ☹️ Hieman puuskutin, mutta kohtuudella ja raikas ulkoilma tuntui tekevän tosi hyvää, ainakin päänupille! Väsähdin siitä kyllä ja uunissa ulkoilijaa odotelleen ruoan jälkeen tulikin heti uni 😂 Niinpä kiskaisin pienet päikkärit ja nukuinkin hetken tosi makoisasti!

Loppuviikolla on varmaan edessä pakkosiivousta. Sellaista ilmaa lupaillaan taas, että täytyy olla jo himo ulkoiluun (tai koira), jos viikonloppuna sinne lähtee 😊 No, katsotaan, löytyisikö yksi himoilija edes pikkulenkille myös täältä.

Hyvää ja valaistuvaa loppuviikkoa!

Stella (256)

Kevään merkkejä ilmassa

Helmikuun puoltaväliä vasta mennään, mutta tänä vuonna havainnoidaan jo nyt vaikka minkälaisia kevään merkkejä. Minunkin kevääntuojani ilmestyi eilen: ihana, pirteä lurittelija sen aloitti, nimittäin mustarastas laulelunsa! Ei voi kuin hymyillä, kun sen kuulee ❤️

Päivä pitenee nyt ihan silmissä – riippuu tietysti, missäpäin Suomea asuu, mutta täällä etelämmässä ainakin 😊 Ja aurinkokin on jopa näyttäytynyt muutamana päivänä! Valo on minulle tosi tärkeä, ristiriitainen asia kylläkin. Se kun paljastaa armottomasti kaiken tekemättömän….pyyhkimättömät pölyt, pesemättömät ikkunat ja karvaa vaihtavien kissojen kulkureitit…

Kuten olen jo moneen kertaan maininnut, näillä main ei ole talvea tänä vuonna nähty oikeastaan lainkaan. Jos eilen oltiin kunnolla pakkasella, niin tänään jo sataa vettä. Sitä se on ollut koko ”talvi”. Nyt toivon, ettei talvea enää tulekaan…

On kyllä mielenkiintoista nähdä, millainen on loppuvuoden sää. Tilastollisesti kun lämpötila ja sademäärä tasaantuu aina jossain vaiheessa. Ollaanko taas juhannuksena toppatakki päällä ja keräänkö loppukesästä yhtään marjaa tai sientä 🙄

Aika näyttää ja odottavan aika on pitkä! Siihen oikeaan kevääseenkin kun on vielä matkaa….

Stella (256)

Historian havinaa valokuvissa

Kyllä Laama tiesi taas 😊 Päivän Laama nimittäin kertoo, että Laama katselee mielellään vanhoja valokuvia. Näin on. Liian usein se kylläkin tapahtuu kesken siivouksen, juuri silloin kun ei tarvittaisi mitään ylimääräisiä katkoksia. Jos annan itselleni periksi, saatan levitellä irtokuvia pitkin lattioita ja unohtua albumien syövereihin. Ja sitten vähän ketuttaa, kun siivousinspiraatio uhkaa mennä ohi ja loppuenergia kuluu levitettyjen valokuvien kasaamiseen 😊

Eilen selviydyin siivousoperaatiosta ilman edellä mainittua hidastetta. Asiaa auttoi se, etten siivonnut yhtään laatikkoa tai kaappia. Siellä kun ne valokuvat majailevat. Ylin tavoite eilisellä oli paikata väliin jääneitä siivouksia ihan yleisesti. Sitä se tauti teetti, rästejä tuli….

Homma saatiin hoidettua – onneksi mies avusti – mutta olo oli kuin maratonin juosseella. Olin aivan voipunut ja voimaton sen jälkeen. En siis olekaan vielä täysin terve 😨 Malttia tarvitaan näemmä vielä levottoman liikkeisiin….

Stella (256)

Voimia kanssasairastajille!

Suoraan sanoen kyllä harmittaa, että kivasti alkanut viikko päättyi pedin pohjalle. Olin maanantaina kivalla työreissulla, pitkästä aikaa inspiroivassa koulutuksessa, ja oman talon ulkopuolisessa koulutuksessa pitkästä aikaa ylipäätään.

Alkuviikolla oikein kiinnitin huomiota runsaaseen positiivisten palautteiden ja kiitosten määrään. Ne lämmittivät mieltä kovin ja lisäsivät tietysti entisestään hyvän viikon fiilistä.

Mutta sitten alkoivat kiireet ja omakin alamäki, kun väkeä alkoi tipahtaa sairaspedille yksi toisensa jälkeen. Siis myös minä. Sähköpostien automaattivastausten määrästä voi pikkuhiljaa päätellä, että meidän työmaalla taitaa olla jo oikein influenssaepidemia 😳

Jos sinä olet vielä terveiden kirjoissa, muista etenkin nyt se hyvä käsihygienia 👍 vaikkakin kun tauti on tarttuakseen, ei taida sekään aina auttaa – etenkin kun viettää sen kivan, pitkän koulutuspäivän tietämättään jo altistuneen työkaverin vieressä 😆

Kyllä täältä taas noustaan, mutta nyt lepoa!

Stella (256)

Viikon laamaa pukkaa

Hei taas pitkästä aikaa! Arkiviikot tuntuvat olevan niin hektisiä, että taas kerran vasta nyt työviikon jälkeen sain rauhoituttua ja avattua tämän blogin. Kuvatoiminto ei näytä edelleenkään toimivan, joten viikon laamapläjäys täytyy valitettavasti jälleen suorittaa vain sanallisessa muodossa.

Koska viikko tosiaan oli mitä oli, ajattelin, että laaman viisauksilla täytyy aloittaa viikonloppu. Otin kirjan käteen ja avasin summamutikassa ”oikean” kohdan. Ja naurahdin itsekseni, sillä jälleen kerran se osui paremmin kuin hyvin kohdilleen. Tekstinä siinä oli ”Laaman stressipallo joutuu kovalle koetukselle” ja kuvasivulla on piirroskuva joogaavasta laamasta ja salin seinällä Laamajoogaa-juliste 😆

Todellisuudessa jooga pelasti tämän työviikon. Tiistaina nimittäin sanoin kotonakin, että tää viikko ei lopu koskaan. Keskiviikkona alkoi jooga joulutauon jälkeen ja nyt ollaan jo perjantaissa 👍 Keskiviikon jooga oli ihana rauhoittumishetki ja tuli enemmän kuin tarpeeseen! Onneksi edes tässä asiassa sain itsestäni irti jonkinlaista pitkäjänteisyyttä ja ilmoittauduin myös kevään kurssille.

Viikonlopulta odotan ja toivon kivaa ulkoilusäätä, joten mukavan viikonlopun toivotuksin

Stella (256)

Laama päivässä pitää pirteänä

Voi, voi, nyt tarvitaan laamaterapiaa ainakin siihen, etten hermostu näiden blogin kuvien kanssa. Ei nyt vaan suostu kuvatyökalu yhteistyöhön eli en saa kuvallista laamapäivitystä tehtyä tänäänkään. Mahdollisesti joku laamasuodatin 😳

Laaman viesti tänään oli joka tapauksessa tämä: Laamasta on hauskaa ilahduttaa muita ilman sen kummempaa syytä. Totta, tunnustaudun tässä kohtaa selkeäksi laamaksi. Tykkään yllättää ja ilahduttaa muita, mutta toki voisin tehdä sitä useammin ja useammallekin ihmiselle. Tulee silti kiva olo, kun huomioi muita edes pienesti. Ne elämän pienet ilot.

Laamaa löytyy miehestänikin. Olen pari kertaa löytänyt eväsleipieni välistä lappuja. ”Hyvää työpäivää toivoo Kotiorjasi” tai ”Pusuja!” Eikö olekin ihanaa 😍 ja kyllä, hän tosiaan tekee ne evääni aamuisin 👍 Arvostan.

Laamakirjasta yleensä piti kertoa vielä vähän tarkemmin eli tässä takakansi: Taltuta kaaos Laaman elämänviisauden avulla! Laaman maailmassa ei tunneta stressiä eikä kiirettä. Tämä meditaation mestari ja puukynillä värittämisen virtuoosi suhtautuu elämään viilipyttymäisellä tyyneydellä, eikä mikään saa sen mielenrauhaa järkkymään. Laama muistaa aina pysähtyä ihmettelemään maailman kauneutta, sulkea somen ja olla hetkessä läsnä. Kulje sinäkin Laaman sorkanjäljissä pienin askelin kohti zenmäistä tyyneyttä.

Huh, jäljillä ollaan, onneksi 👍 Jatketaan matkaa – pienin askelin!

Stella (256)

Neulominen rauhoittaa Laaman mieltä

Hymyilytti, kun ensimmäinen sattumalta avaamani aukeama Laama-kirjasta sisälsi tekstin ”Neulominen rauhoittaa Laaman mieltä”. Se oli jouluvapailla ja väkersin silloin parhaillaan loman neljättä sukkaparia 😆 Vaikka lomani laiskaksi oleiluksi kerroinkin, en silti osannut täysin tekemättömänä olla!

Se, että sain tehtyä noin monet sukat johtui ihan siitä, että tein vaan perussukkia ja nekin tuplalangalla. Se oli ihan hyvä valinta, sain nopeasti näkyvää aikaiseksi ja lämmintä jalkaan 👍 Asumme maan tasalla, joten kylmä puskee lattiasta väkisinkin läpi.

Vaikka niska-hartiaosasto ja sormet huusivat jo hoosiannaa, innostuin saavutuksestani ja pian oli uutta sukkaa puikoilla! Oli pakko hyödyntää meneillään oleva inspiraatio, sillä tunnetusti se voi kadota yhtä nopeasti kuin on ilmestynytkin….(ja pitkäksikin aikaa, edellinen tauko oli pari vuotta 😳)

…löysin netistä aivan ihanan kirjeneulesukan ohjeen. Ongelma oli siinä, että ainoa kirjoneuletta sisältänyt tuotokseni on muistaakseni ala-asteella tehdyt lapaset, joissa niissäkin kuviota vain muutaman kerroksen verran. Joitain kertoja olen kirjoneuletta myöhemmin yrittänyt ja aina hermoni menettänyt. En koskaan ymmärtänyt, miten joku pystyi neulomaan kuviot siististi ja lankoja kiristämättä.

Mutta nyt, jostain ja jotenkin – pyytämättä ja yllättäen – koko homma valkeni! Löysin ohjeen lankadominanssista, jopa ymmärsin sen ja mikä mahtavinta, sain sen toimimaan myös käytännössä! En ihan täysin joka kohdassa, mutta tuhat kertaa paremmin ja siistimmin kuin koskaan aiemmin!!!

Voitte vaan kuvitella sen ihanan ilon ja onnistumisen tunteen, mikä täällä silloin vallitsi 😍 Tarkkaa touhua se on ja on täällä päästy purkamisen makuunkin jo jokusen kerran. Ja kuten käsitöihin kuuluu, valmiistakin tuotoksesta löytyy todennäköisesti kuitenkin joku kämmi, aivan varmasti. Nämä ekat ovatkin varmaan itselleni, joten ei haittaa – ja tuskin virheitä kukaan muukaan huomaisi – ainakaan ensisilmäyksellä.

Nämä työn alla olivat sukat ovat pitkää mallia, eivätkä vielä valmiit. Mutta varmasti kuvaa pukkaa, kunhan sen aika on. Mieli hamuaa jo seuraavia, ettei vaan iskisi ahneus….Mutta joulu tulee, on hyvä olla lahjat ajoissa valmiina – vaikka kesällä jo, ei kai se haittaa 😉

Stella (256)

Ps. Laamakuva ei halunnut latautua, yritän myöhemmin uudelleen…

Vielä vähän joulusta…

Vuosi on alkanut todella vauhdikkaasti! Niin vauhdikkaasti, että parin päivän päästä ollaan jo puolivälissä tammikuuta 😳 Silti mennään vielä niin alkuvuotta, että voin hyvin toivottaa upeaa alkanutta vuotta Sinulle ❤️

Otin jouluvapaani tosiaan 99 % levon kannalta. Vasta pari päivää ennen töihinpaluuta alkoi olla riittävästi energiaa ja intoa tehdä jotain järkevää. Vähän turhan myöhäinen ajoitus, koska into lopahti töiden alkamiseen….no, kunhan arki alkaa kunnolla rullaamaan, ehkä joku virtapiikki vielä ilmestyy, uskotaan siihen 👍

Kevättä odotellessa on silti ihan pakko pari sanaa mainita joulusta. Todeta, että minussa tosiaan taitaa asua pieni tonttu (tai ei ehkä niin pienikään…) ja jouluihminen…kävin nimittäin alemyynneissä säästämässä Sulo Vilenin tyyliin ja hankin halvalla pari joululahjaa 😆 tai siis joululahja-aineksia, sillä näistä palloista ja ketjuista on tarkoitus askarrella muutamat lahjat jouluksi 2020. Olen siis aloittanut ajoissa!

Toivotaan, että ennakointi leimaisi tämän vuoden toimintaa muutenkin. Hieman pahaa pelkään, niin hetkessä eläjä liian usein olen, mutta jos jotain muutosta kuitenkin….

Stella (256)