Vuoden 366:s päivä

Tänään se on, karkauspäivä, vuoden 366:s päivä. Tasapuolisuuden nimissä se ei ole suomalaisessa nimipäiväkalenterissakaan kenenkään nimipäivä. Olisihan se mälsää viettää nimpparia vain joka neljäs vuosi, vaikka vähemmän koko nimipäivää taidetaan nykyään edes viettää ?

Karkauspäivä kuuluu länsimaiseen ajanlaskuun, ja se on lisätään helmikuun viimekseksi päiväksi neljän vuoden välein, jotta kalenterivuoden vuodenajat vastaisivat astronomisia vuodenaikoja. Tähtitieteellisesti vuosi nimittäin kestää 365 päivää ja kuusi tuntia eli Maa kiertää Auringon ympäri tuossa ajassa.

Kalenterivuosi kestää kuitenkin vain 365 päivää ja jotta vuodenajat ja kalenteripäivät eivät joutuisi tämän aikaeron takia epärytmiin, tilanne tasoitetaan neljän vuoden välein ylimääräisellä kalenteripäivällä. Poikkeuksena ovat ne sadalla jaolliset vuodet, jotka eivät ole jaollisia neljälläsadalla. Tämä viimeinen kaava meni itseltäni jo ns. yli, mutta kaipa sen ilmoittavat jotkut viisaammat erikseen, jos tuollainen päivä tämän elämän varrelle osuu ?

Karkauspäivään on liittynyt monenlaisia myyttejä ja perinteitä jo 1800-luvulta lähtien. Kosiminen ja hamekangas on minulle tuttu karkauspäivän perinne, jota kylläkin olen vain leikilläni käyttänyt. Yhtään hamekangasta en siis ole saanut, mutta kertaakaan en ole kyllä naimisissakaan ollut ?

Huomenna kohti maaliskuuta! Hyvää helmikuun viimeisen päivän jatkoa siis….

Stella (256)

Hyvää ystävänpäivää ❤️

Ystävänpäivä – tai Rakastavaisten päivä, kuten Valentine’s Day on alunperin ollut – ei merkitse minulle korttien, kukkien ja lahjojen odottelua (vaikka tuskin jättäisin vastaanottamasta, jos niin kävisikin ?). Jos jotain odotan, niin enemmän hymyjä ja muiden huomioonottamista, enemmän kivoja sanoja muille – ja muilta.

Joskus olen pari korttia lähettänyt (nykyään en enää niitäkään) ja joskus miehelleni jonkun sydänsuklaan ostanut (nyt en sitäkään), sillä en ole tässä juhlapäivässä markkinavoimien vietävissä.

Vietä sinäkin huomista Ystävänpäivää haluamallasi tavalla, mutta hymyillään edes enemmän, jooko ? Ja mieheni saa ehkä huomenaamulla yhden pusun sijaan kaksi ? Ihmetelkööt sitä sitten – ei hän kuitenkaan muista mikä päivä on ?

Hyvää huomista Ystävänpäivää ❤️

Stella (256)

Vielä vähän joulusta…

Vuosi on alkanut todella vauhdikkaasti! Niin vauhdikkaasti, että parin päivän päästä ollaan jo puolivälissä tammikuuta ? Silti mennään vielä niin alkuvuotta, että voin hyvin toivottaa upeaa alkanutta vuotta Sinulle ❤️

Otin jouluvapaani tosiaan 99 % levon kannalta. Vasta pari päivää ennen töihinpaluuta alkoi olla riittävästi energiaa ja intoa tehdä jotain järkevää. Vähän turhan myöhäinen ajoitus, koska into lopahti töiden alkamiseen….no, kunhan arki alkaa kunnolla rullaamaan, ehkä joku virtapiikki vielä ilmestyy, uskotaan siihen ?

Kevättä odotellessa on silti ihan pakko pari sanaa mainita joulusta. Todeta, että minussa tosiaan taitaa asua pieni tonttu (tai ei ehkä niin pienikään…) ja jouluihminen…kävin nimittäin alemyynneissä säästämässä Sulo Vilenin tyyliin ja hankin halvalla pari joululahjaa ? tai siis joululahja-aineksia, sillä näistä palloista ja ketjuista on tarkoitus askarrella muutamat lahjat jouluksi 2020. Olen siis aloittanut ajoissa!

Toivotaan, että ennakointi leimaisi tämän vuoden toimintaa muutenkin. Hieman pahaa pelkään, niin hetkessä eläjä liian usein olen, mutta jos jotain muutosta kuitenkin….

Stella (256)

Vuodenvaihde lähestyy taas

Miten tämä aika rientääkään! Juuri äsken odotimme joulua ja jo nyt vuodenvaihde lähestyy. Uuden vuoden lisäksi nyt aloitamme myös uuden vuosikymmenen. Mitä Sinä siltä odotat, kaipaat, toivot?

Itse keski-ikäistyn vääjäämättä lisää tällä vuosikymmenellä, mutta vielä ei pukkaa mitään kriisiä. Tai sitten se on jo päällä ? Ensi vuonna olen jo lähempänä viittä- kuin neljääkymmentä….usein tunnen itseni kyllä jo nyt vanhemmaksi, ja se ei aina ole ihan hyvä asia…..kai ?

Minusta on tullut kotona olemisesta nauttiva laiskiainen, välillä oikein erakko, joka ei haluaisi poistua minnekään! En ole huolissani asiasta, sillä töissäni minun on pakko olla melko sosiaalinen ja tekemisissä monenlaisten ihmisten kanssa. Suotakoon se siis, etten jaksa aina olla sosiaalinen, vaan etenkin lomilla haluan vähän erakoitua ?

Itse en oikein tiedä, mitä tulevalta vuodelta toivon. Kuten aina, kaikille mahdollisimman paljon hyvää tietysti, mutta tänä vuonna läheisiäni kohdanneet menetykset ja huonot uutiset tasoittavat omiakin toiveita melkoisesti. Ehkä toivonkin tulevan vuoteni henkilökohtaiseen osuuteen eniten tasaisuutta, sillä rajut ylä- ja alamäet ovat rankkoja ja vievät voimia. Näitä mäkiä kun mahtunee työelämääni jälleen ihan riittävästi ?

Kiitos Sinulle blogini lukija kuluneesta vuodesta – palataan ensi vuosikymmenellä asiaan. Muistathan myös, että nyt on hyvä hetki nostaa kortti alkavalle vuodelle!

❤️❤️❤️

Stella (256)

Muuallakin kuin Suomessa

Toivottavasti joulunviettosi meni kaikin puolin hyvin ❤️ Minä pidin lupaukseni, laitoin nenäni ulko-ovesta ulos vasta Tapanina, valitettavasti sohva on edelleen tuntunut houkuttelevammalta kuin varsinainen ulkoilu ☹️

Nyt saimme mekin muutakin kuin vesisadetta – kirpakan yli kymmenen asteen pakkasen! Taivas on ihanan kirkas, joten tänään on varmaan miltei pakko päästä edes pienelle happihypylle. No, auto on niin jäässä, että voisimme jo senkin vuoksi kyllä käydä tekemässä pakolliset pikkuostokset kävellen ?

Jouluna kulutin tosiaan sohvaa yllin kyllin. Innostuin pitkästä aikaa kutomaan sukkia! Ensimmäiset tein itselle, toiset tuloillaan olevat päätin tehdä siskolleni, jolla on sopivasti pian syntymäpäivä. Huomaan kyllä hartioistani, että taas on kudottu. Normaalistikin siitä kipeytyvät, mutta nyt lisähaastetta on tuonut jatkuvasti hellyyttä kaipaava kissa, joka änkeää syliin ja käden päälle kutimesta välittämättä vaikka väkisin ?

Kutomisen ja telkkarin katselun lomassa onkin tullut selailtua myös nettiä, edestakaisin erilaisia sivustoja, hieman kyllästymiseen astikin jo ? Eräänä päivänä päädyin selailemaan muita ennustussivustoja. Ette ehkä tiennytkään, että esimerkiksi Ennustaja24.fi-sivustolla on melko montakin ”sisarsivustoa”. Yritys toimii kaikkialla Pohjoismaissa Islantia lukuunottamatta, mutta myös muualla Euroopassa. Uusimpana mukaan on tullut Unkari. Ennustavia kollegoja löytyy siis laajalti ?

Tässä esimerkkinä linkit Tanskan vastaaville ennustussivustoille. Näyttääkö tutulta? ? Kyllä. Sama sivustopohjahan siellä on käytössä kuin meilläkin. Jos satut olemaan ”kielimiehiä”, voit tietysti soittaa myös näille linjoille ja hyödyntää niilläkin uusille asiakkaille tarjotut ilmaisminuutit. Nyt olisi hyvä hetki tiedustella vaikka ensi vuoden näkymiä….

https://www.clairvoyant24.dk
https://www.synskonline.dk

Stella (256)

Hyvää Joulunaikaa!

Nyt se alkaa olla jo tosi lähellä! Nimittäin joulu, josta minäkin olen enemmän ja vähemmän hössöttänyt jo pitkin syksyä. Musta joulu tässä osassa maata tällä kertaa. Edes pikkiriikkinen valkoista olisi tehnyt terää, mutta näin näemmä tällä kertaa…

Auto kurvasi pihaan tänään iltapäivällä ja seisoo siinä ainakin kaksi vuorokautta, ehkä jopa kolme. Näin päätin ? Ja jos astun ovesta edes ulos, niin sallittakoon se vain, jos päätämme lähteä happihypylle eli kinkunsulatuskävelylle ? Eli nyt haluan valloittaa sohvan ja vaan nauttia! Pientä hääräilyä tuossa keittiön puolella vielä on, mutta jouluateriaan on vielä aikaa yllin kyllin, joten ei hätää, eikä paniikkia. Muutama ei-jouluun-liittyvä hommakin on rästissä, mutta nekin saavat odottaa ihan rauhassa – ovathan ne myöhässä jo nyt ?

Ajatuksissani ovat nyt eritoten ne läheiset ystäväni, joiden joulua varjostaa suru ja murhe. Ikävä kyllä heitä on tänä vuonna aivan liian monta ? Niin heille kuin myös Sinulle rauhallista, rakkaudentäyteistä ja rentouttavaa joulua!

”Keskelle talven pimeän tunsin sen hiljaa hiipivän, sytytti lyhdyt ja Joulun valot, valaisi pellot, polut ja talot”

❤️ Stella (256)


Tonttulassa pitää kiirettä

Jouluun on enää reilu viikko aikaa, joten ei ihme, että tonttulassa alkaa olla kiire ? Varmaan muuallakin jo liikkeellä tätä samaa vaivaa, mutta niin on minunkin tonttutehtaassani. Siellä vaan aputonttuja on melko vähän ?

Eilen lähti mukanamme ensimmäinen autollinen viemisiä – kirjaimellisesti autollinen – takapenkki nimittäin oli niin täynnä tavaraa, että oksat pois! No, eivät ne kaikki tavarat joululahjoja olleet, vanhempieni luokse tulimme viikonlopun viettoon ja ennakkojoulua viettämään. Heillekin oli kyllä jotain pientä, samoin muutamille lähisukulaisilleni ja yksi isompi kassillinen veljeni perheelle, minne vanhempani lähtevät oikeaa joulua viettämään.

Mieheni sanoin: kyllä sä oot lapsellinen ? Allekirjoitan ja myönnän tuon – hieman hupsu joulutonttu olen ?

Eilen tosiaan vietimme ”aattoa”: oli kinkut, rosollit ja laatikot! Ja oli hyvää! Tänä aamuna oli ihana huomata ulos katsoessa, että sataa lunta! Mikä ihana valkeus siitä tuleekaan ❤️

Stella (256)

Jouluhöperön huolia

Vaikka kroppani ja pääni ei niin rakastakaan pimeää aikaa, joulua ja sen valmisteluja rakastan. Ainakin nykyään, kun olen oppinut jaksottamaan sen pidemmälle ajalle ja oppinut olemaan stressaamatta siitä.

Olinkin itsestäni jo hieman huolissani, missä jouluhöperyyteni viipyy, kun en niitä valoja ole saanut viriteltyä jne. Asia kerrallaan, hyvällä mallillahan kaikki on ? Pieniä lahjoja olen hankkinut jo heinäkuusta asti ja iso osa on tilattuna eräältä käsitöiden pienyrittäjältä. Teenhän minä käsitöitä itsekin, mutta ompelu ei ole koskaan ollut sitä ominta minua. Iskinkin tuossa useamman kärpäsen: saan helposti, edullisesti ja osittain jo eläkkeellä olevaa pienyrittäjää tukien monta pakettia hankittua ?

Mihinkään isoihin hankintoihin minun budjettini ei riitä, mutta haluaisin ”lahjoa” aina kaikki ympärilläni olevat ihmiset! Sama juttu sen toivelistalla olevan jättipotin kanssa – siitä saisi osansa tosi moni!

Joulukorteissa päästän itseni tosi helpolla tänä vuonna. Vain pari olen enää viime vuosina lähettänyt, mutta kyllä niitä aika nippu on käteen annettavaksi joka vuosi kertynyt. Helpolla, mutta kuitenkin niin, että jonkinlainen oma kädenjälki näkyy. Valmistarrat ovat tänä vuonna pop ?

Itse joululta odotan hyvää ruokaa, lepoa ja aikaa tehdä mitä huvittaa – tai olla tekemättä yhtään mitään. Ajattelin ostaa itselleni lahjaksi yhtä silmiini osunutta ihanaa lankaa ja vääntää siitä joulunpyhinä villatakin tai -puseron.

Siivouksen osalta toivon, että inspiraatio siihen on vahvasti esillä viiden viikon päästä tähän aikaan. Kyllä, silloin ollaan jo jouluviikkoa edeltävässä sunnuntaissa ?

Stressitöntä joulunodotusta toivottelee Stella (256) – kyllä se sieltä tulee – joka vuosi – stressaa tai ei – ja on nopeasti ohikin ?

Voihan sade!

Näillä main on viime päivät tuskailtu jatkuvan vesisateen ja samalla jatkuvan pimeyden keskellä. Vettä on tullut jatkuvalla syötöllä sen verran rankasti, että vain sitkeimmät sissit ovat viitsineet ulkoilla. Meille laiskemmille, koirattomille ja muuten hyviä tekosyitä keksiville sää on ollut erittäin hyvä syy mutristella huuliaan sohvalla viltin alla tai nukkua ylimonet päiväunet.

Päiväunista nauttivien joukkoon en ole nyt itse päässyt (työt ovat haitanneet sitä), mutta nyt jos koskaan tuntuu siltä, että voisi vetää peiton korville ja herätä joskus helmikuun tienoilla! Kyllä edes pieni lumipeite tekisi terää, saisi vähän valoa elämään ?

Edelleenkään en ole saanut viriteltyä yhden yhtä kausivaloa. Eteisen seinällä olevassa vanhassa ikkunanpokassa valot ovat roikkuneet läpi vuoden. Niihin sentään sain vaihdettua paristot ?

Jospa viikonloppuna saisi jotain aikaiseksi. Ellei siis sada. Parit pihaa, itseä ja naapureitakin ihastuttavat ja vihastuttavat valot ulos – ja ehkä jokunen sisällekin ?

Pari tonttua tarttui mukaani viime viikonlopun ostosreissulla. Ne jäivät suoraan kassista lipaston päälle, eivätkä liikahtaneet siitä viikossa minnekään. Tuskin niitä ennen joulua kannattaa enää edes siirtää – paitsi ehkä sinne, minne ne alunperin suunnittelin….

Joulusisustus siis alkakoon…..sekin (joulu siis) on muuten 6 viikon päästä jo melkein ohi ?

Stella (256)

Meillä eläintenpäivä on jokaikinen päivä

Tänään vietetään kansainvälistä eläintenpäivää. Vaikka olen sen olemassaolon tiedostanut jo kauan, en silti tiennyt, että kyseistä päivää on vietetty jo 1930-luvulta lähtien!

Meidän perheessä eläintenpäivää vietetään ihan jokaikinen päivä. Välillä (tai aika useinkin) tuntuu, että kolme kissaamme ovat etusijalla tässä perheessä ? Ehkä asiaan vaikuttaa sekin, että kissat ovat myös lapsiamme, kun niitä aitojakaan ei tässä huushollissa pyöri.

Lapsuuskodissani on ollut aina eläimiä. Ensimmäisen oman kissani olen saanut kolmevuotiaana. Kannoin kissanpentua korissa, kuulemma joka paikkaan. Onneksi olimme sillä reissulla maalla, emmekä kaupungissa, mutta onni ja pienoinen ihmekin, että uusi kissani pysyi mukanani ja tallessa! Tuosta hetkestä lähtien elämässäni on ollut aina vähintään yksi kissa ❤️ Ei tarvitse ihmetellä, jos minut luokitellaan automaattisesti kissaihmiseksi.

Lapsuudenkodissani kissat ja koirat elivät aina sulassa sovussa. Kaipa niillä oli keskinäiset riitansakin, vaikka en sellaisia muistakaan ja kaikki löysivät oman paikkansa. Oli meillä muitakin eläimiä. Lammastakin pyysin (vaikka emme maalla asuneetkaan), sitä ei meille koskaan tullut ?

Allekirjoitan TS Hyvinvointi -lehden muutaman vuoden takaisessa artikkelissa Näin lemmikin tekevät hyvää mainitut asiat täysin. Sen mukaan lemmikki liikuttaa (myös ylivilkas sisäkissa….), ehkäisee yksinäisyyttä, rauhoittaa, ehkäisee sairauksia, auttaa oppimaan, antaa hiljaiseen asuntoon sopivasti ääntä, motivoi ja sen kosketus eheyttää. Kuinka usein olenkaan nukahtanut kissan tassu kädessäni ❤️ Koko artikkelin löydät täältä

Stella (256)

Ps. Kiistelyä aiheuttaa usein se, kutsutaanko eläintä HÄN vai SE. Minulle eläimet ovat aina olleet – kaikesta tärkeydestäänkin huolimatta – SE ?