Category: Onni

Posted on

Hyvää Naistenpäivää!

Oikein hyvää ja toivottavasti onnistunutta Naistenpäivää kaikille tasapuolisesti! Naistenpäivääkin on muuten juhlistettu jo yli 100 vuotta!

Itse en ole koskaan kuulunut niihin, joita esimerkiksi puoliso olisi 8.3. muistanut. No, en kyllä itsekään ole fanaattisimpia ”merkkipäivien” viettäjiä – ainakaan enää nykyään tai sitten enää nykyään en edes odota muistamista – joten tämä päivä on likimain yksi normaali päivä muiden joukossa.

Todennäköisesti olen vuosien mittaan vähän pettynyt ja sitä kautta luopunut muistamisten odottelusta. Kyllä varmaan jokainen ottaisi jotain pientä kivaa yllätyksenä vastaan, jopa minä. Mutta lähipiirissäni (muutkin siis kuin minä) asia on hoidettu muistamalla tarvittaessa itse itseään 😊

Yhden kerran muistan työmaalta, kun kaikki työpaikan naiset saivat ruusun yhdeltä uudehkolta miespuoliselta työntekijältä. Se oli ihana yllätys! Mutta varmaan tänäkin vuonna kahvihuoneessa nautiskellaan naisten toisilleen tuomia herkkuja. Onpahan meidän jokaisen naistenpäivän juhlinta sillä varmistettu 👍

Ja taidanpa kotimatkalla ostaa kukkakimpun itse itselleni ja toisen viikonloppuviemisenä äidilleni!

Iloista ja nauravaista Naistenpäivää toivottelee

Stella (256)

Posted on

Pienten ostosten ilot

Olen aiemminkin kertonut siitä, että olen vähentänyt ”ostoshysteriaani” eli turhakkeiden ostamista. Ihan jo taloudellisistakin syistä, mutta myös siksi, että vihdoin olen tajunnut sen, että vähemmän on enemmän…

Konmarittajaksi minua tuskin koskaan saa, enkä taida ainakaan himosellaiseksi halutakaan, mutta jotain järkeä olen jo tavarapaljouteeni saanut. Vähintään kaksi pois yhden uuden tilalle, tästä pyrin pitämään kiinni, vaikka tätä nyt hankkimaani sorttia ei yhtään tästä huushollista poistunut, muuta tavaraa on kyllä lähtenyt.

En ole aikapäiviin ostanut mitään ei-pakollista itselleni, mutta nyt sen tein. Hurahdin Eurokankaan vitosen päiviin. Osittain se oli tarpeellista, yksi oviverho on ollut hankintalistalla jo jonkun aikaa. Kokonaistilaukseeni tuli sen lisäksi tosi vähän mitään muuta lisää, joten loppusumma oli erittäin kohtuullinen. Josko yhdet kappaverhot ja kaitaliinan tekisin siitä ”ylimääräisestä” verhokankaasta 😊

Tilaukseni isoin turhake olivat kaksi koristetyynyn päällistä. Ne suorastaan huusivat haluavansa meille…ainakin kolmeen kertaan poistin ne ostoskorista. Menin jo tilaustietoihin asti, mutta kuitenkin palasin takasin katsomaan ja miettimään, josko sittenkin. Lopulta kaksi tilasin…

Tänään sain pakettini ja voi sitä lapsenmielisen riemua sitä hakiessani ja avatessani! Annan nuo päivityksen kuvan (2 kpl edessä olevaa) ylimääräiset ostokset itselleni anteeksi. Oli sentään onneksi kyseessä vaan kympin kuolema ja ainakin viisinkertainen ilo 😊 Sopi meille ja tykkään 👍 Eli kohtuullisen pienistä iloista saatiin iso ilo!

Ps. Iski paniikki – minulla ei ole voimassaolevaa passia, enkä tiennyt (muistanut) omistavani kuvallista henkilökorttia. Pakettia hakiessani sellainen pompsahti lompakosta eteeni: kuva ja nimmari eivät todellakaan ole tätä päivää, myöntövuosi on jostain 1990-luvun alusta, mutta kyllä, sillä minä pakettini lunastin 👍

Tänään siis täällä kaikki hyvin!

Stella (256)

Posted on

Itsenäisyyspäivän ajatuksia ja tunnelmia

Toivottavasti Sinun Itsenäisyyspäivän viettosi on ollut yhtä onnistunutta tähän asti kuin mitä minun on ollut! Nautin tässä muutaman ylimääräisen päivän vapaista ja fiilis on levollinen ja rentoutunut, vaikka kylläkin samaan aikaan hieman kiireinen….monen monta puuhaa on työn alla ja to do -listalla, mutta nyt on sentään positiivinen tekemisen meininki. Se ei ole ollut itsestäänselvyys tänä syksynä.

Vapaat alkoivat eilen upealla illalla pitkäaikaisten ystävien seurassa. En muista, koska olisin nauranut niin paljon!!! Tänään olen yrittänyt edistää jouluvalmisteluja. Pikkuhiljaa ja tapani mukaan montaa asiaa samaan aikaan 😆

Varsinaisia Itsenäisyyspäivän traditioita minulla ei ole. Kynttilöitä sytyttelin ulos vähän sinne ja tänne. Ne osoittavat arvostustani itsenäiselle Suomelle ja niille, kenen ansiota se on. Ja tämä tämänhetkinen olotilani, levollinen ja hymyilevä, onhan sekin itsenäisyyden ja rauhan ansiota – on hyvä olla!

Tähän loppuun muutama Miina Sillanpään ajatelma. Näinhän se on…

Ihanaa illanjatkoa! Ps. Tänään kannattaa kurkistaa myös www.ennustaja.fi-sivulle, sieltä voi löytyä jotain kivaa…

Stella (256)

Posted on

Elämän palapeli

Elämä on palapeli. Useimmille vähintään tuhannen palan arvoitus – siltä se ainakin tuntuu! Elämän palapeli voi olla tosi monimutkainen, vaikeasti koottava, toisinaan jopa vaikeasti hahmotettava. Joskus tuntuu, ettei oikeita paloja löydy millään, palat voivat olla jopa täysin hukassa! Elämän palapeli vaatii pitkää pinnaa ja kärsivällisyyttä. Aivan kuten oikea palapelikin.

Ja ne hetket, kun saat uuden kulman kasattua tai keksit, millaista palaa pitää etsiä johonkin kohtaan. Voi sitä onnen ja onnistumisen tunnetta!

Joskus sitä toivoo, että olisi saanut eteensä viiden ison palan jutun, jossa osaset loksahtaisivat helposti paikalleen ja valmista tulisi nopeasti. Mutta oikeastaan se ei olisi hyvä juttu sittenkään. Tiedätkö miksi? Arvostaisitko yhteen saamiasi palasia ja niiden eteen tekemääsi työtä yhtään niin paljon kuin tuhannen palan kanssa taisteltuasi? Etkä niitä ilon ja onnen hetkiäkään arvostaisi niin paljon – eikä niitä riittäisikään kovin pitkälle – vai sen viiden palan verran 😊

Juuri näinhän se on oikean elämänkin kanssa. Se koostuu pienistä palasista, joiden eteen joutuu usein tekemään paljonkin töitä. Ja kun onnistumisen hetki tulee, siitä kuuluukin iloita ja nauttia. Ne elämän pienet ilot ja surut, ne elämän moninaiset palat…

Elämän palapelin kokoamista jatkaen

Stella (256)

Posted on

Elämän mittainen rakkaustarina

Vietin tänään ihanaa vapaapäivää – missäpä muualla kuin metsässä 😊 Vapaapäivän kunniaksi valitsin tänään Ensin huvi, sitten työ -taktiikan. Ne työt odottavat minua huomenna, sillä vaikka ihanaa metsän energiaa mielestäni imin itseeni, tuntui sekin imevän minusta kaikki mehut, eikä minusta sen reissun jälkeen ole oikein mihinkään järkevään ollut!

Päivä oli upea, sillä sain miehenikin mukaan. Hän jäi rannalle auton läheisyyteen kameransa kanssa, mutta silti se tuntui yhteiseltä reissulta. Metsästä palatessani rannalla oli myös iäkkäämpi pariskunta seurailemassa lintuja. Istuimme heidän kanssaan saman pöydän ääreen mutustelemaan eväitämme ja aloimme hetkeksi jutulle.

Olimme saaneet seuraksemme pariskunnan, joka viettää parin viikon päästä 50-vuotishääpäiväänsä! Mikä aika ja matka, miltei koko elämä yhdessä! Heistä huokui edelleen onni ja selvä kiintymys. He kommentoivat toistensa sanomisia leikkisästi ja näyttivät nauttivan elämästä ja toisistaan. Sitä oli ihana katsoa ja kuunnella ❤️ Se oli tänään päivän paras hetki!

50 vuotta elämää saman ihmisen kanssa. Silloin olet väkisinkin iso osa toista, ehkä jopa puolikas. En yhtään ihmettele, jos toisen lähtö aikanaan voi romahduttaa elämän, sen tekee paljon lyhyempikin yhdessäolo.

Huomasinpa nyt, että omat vanhempani tavoittavat tuon saman 50 vuoden virstanpylvään jo kahden vuoden päästä….kylläpä aika kuluu 😊

Ihanaa viikonloppua, muistetaan halata rakkaitamme!

Stella (256)

Posted on

On onni omistaa ystäviä

Olen tiedostanut asian jo kauan. Olen etuoikeutettu ja onnellinen, sillä minulla on ystäviä, useita ystäviä. Monesti olen miettinyt, olenko sittenkin ”kategorioinut” heitä ystäviksi ns. liian löysin perustein. Aina päädyn samaan vastaukseen: En ole, he todella ovat ystäviäni.

Meillä ei ole mitään ystäväporukkaa, joka kokoontuisi yhdessä tai lähtisi porukalla jonnekin. Nämä ystäväni eivät oikeastaan edes tunne toisiaan. Nimeltä, mutta eivät oikeastaan muuten.

Minä olen se ”huono ystävä”, joka itse ottaa yhteyttä harvoin. Kaikki ystäväni kuitenkin tietävät, että olen täällä ja tavoitettavissa, autan aina kun on tarvetta ja voin.

Yksi näistä ystävistäni järjestää miehensä kanssa huomenna illanistujaiset lähimmille ystäväpariskunnille. Olemme kutsuttujen listalla. Hänelle taidan olla erityisen tärkeä, sillä olen kuulemma tärkein järkiystävä, mutta myös liian aikaisin menetetyn äidin osittainen korvike. Olen otettu näistä titteleistä.

Tämäkin työviikko on ollut raskas, mutta yritän asennoitua huomisiltaan fiksusti ja kaivaa kaikki pirteyden rippeet mukaan. Illasta tulee varmasti mukava, kunhan saamme ensin itsemme sinne asti.

Mukavan viikonlopun aloitusta myös sinulle!

Stella (256)

Posted on

Kiitos kuluneesta vuodesta!

Jos nyt oli vuosipäivä siitä, kun anoppini lähti, osuu niitä elokuulle yksi toinenkin. Olen nimittäin aivan näinä päivinä toiminut ensimmäisen vuoteni Ennustaja24-palvelussa. Kiitos juuri Sinulle tästä vuodesta, toivottavasti pysyt mukanani matkassa myös jatkossa! Tämä vuosi on antanut ja opettanut paljon – en mistään hinnasta antaisi sitä pois.

Olen keskustellut monien ihanien ihmisten kanssa ja kuullut vaikka minkälaisista elämäntilanteista ja taustoista. Eniten ovat tietysti lämmittäneet hetket, jolloin jo puhelun aikana ihmiset ovat kertoneet saaneensa avun ja ne, jotka uudelleen soittaessaan kertovat saaneensa ratkaisevan neuvon. Mutta ihan he kaikki, joiden kanssa olen keskustellut, ovat olleet tärkeitä, olisin halunnut pystyä auttamaan kaikkia!

Koska teen tätä sivutoimisesti, en valitettavasti ole aina tavoitettavissa. Tähän vuoteen on mahtunut myös monia kausia, jolloin olen ollut todella huonosti puhelimen päässä. Ne ovat olleet aikoja, jolloin olen kokenut, etten ole voinut laittaa itseäni täysillä peliin. Haluan antaa Sinulle kaiken avun, mitä korteillani, vaistollani, tunteillani ja sydämelläni pystyn antamaan! Kun siis soitat ja saat minut kiinni, annan kaikkeni ❤️

Stella (256)

Ennustaja24-palvelun numero on 0700 8000 ja alanumeroni 256. Lue lisää palvelusta www.ennustaja24.fi.

Posted on

Elokuun pimenevät illat

Elokuu on jo miltei puolivälissä. Nopeasti tämä kesä taas kerran meni. Vaikka nautin auringosta ja lämmöstä, olen ollut viime päivien sateista ihan onnellinen. Tämän vuoden hellejakso oli minullekin liikaa.

Joka vuosi elokuun alkaessa mieleeni putkahtaa Juicen kappale Syksyn sävel….nyt on elokuu ja minä olen viljaa….

Perinteistä elokuuta minulle edustavatkin  maisemat viljapelloista, jotka odottavat puimista, mutta erityisesti nopeasti pimenevät illat ja yllätys, yllätys, niiden myötä myös kynttilät. Näiden kautta elokuu tuo minulle syksyn ja sitä kautta sisäistä rauhoittumista. Iltojen pimetessä annan itselleni luvan löhötä sohvalla ja lukea, vilkuilla TV:tä tai nettiä – tai olla tekemättä mitään ja nauttia vaan niistä kynttilöistä…

Keväisin mieleni on levoton, haalii ja ahnehtii tekemistä liikaakin. Rakastan kevättä ja kesää, mutta tavallaan tuo levottomuus ahdistaa. On tunne, että pitäisi koko ajan tehdä ja saada aikaiseksi jotain. Syksyllä olen itselleni armollisempi. Toivottavasti myös sinä itsellesi. Ei aina tarvitse suorittaa, joskus pitää vaan olla ja nauttia….

Stella (256)

Posted on

Varaäitinä oli ihanaa

Kuten olen kertonutkin, minulle ei koskaan siunaantunut omia lapsia. En tiedä, onko sillä vaikutusta vai ei, mutta en koe itseäni mitenkään erityisen lapsirakkaaksikaan. Kaikesta huolimatta lähipiirissäni olevat lapset pitävät minusta aika tavalla, välillä ihan ihmeteltävän paljon!

Mutta niin pitivät ne nuoretkin, joiden kanssa sain päivätyöni puolesta olla tekemisissä enemmän ja vähemmän tiiviisti puolen vuoden ajan. Ihanaa oli myös seurata heidän nuoruuden intoaan ja uusien kokemusten karttumista. Toimin heidän mentorinaan ja eräänlaisena äitihahmona: ohjeistin ja ohjasin, kiitin ja komensinkin 😊 Olen tarvittavissa paikoissa tiukka ja tarkka, mutta pyrin aina oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen. Taisivat hekin sitä arvostaa, sillä minuun luotettiin ja minulle avauduttiin. Erittäin, erittäin henkilökohtaisista ja vaikeistakin asioista. Olin toisinaan jopa hämilläni, mutta erittäin otettu tästä luottamuksesta, se tuntui hyvältä ja palkitsevalta ❤️ Olin kiitollinen!

En kirjoittanut tätä nostaakseni itseäni jalustalle tai kehuakseni toimintaani. Kerroin sen siksi, että te muutkin, jotka olette olleet vastaavissa tilanteissa, antaisitte ITSELLENNE ansaitsemanne arvostuksen ja kiittäisitte ITSEÄNNE aidosta ja vilpittömästä työstä / toiminnasta.

Näihin mietteisiin tällä kertaa…Soitellaan!

Stella (256)

Posted on

Ennustaminenkin on auttamista

Viimeaikaisissa blogipäivityksissä on tehty vain pintaraapaisu auttamiseen. Toivon kuitenkin, että ne ovat herättäneet myös sinussa ajatuksia ja löydät oman tapasi auttaa lähimmäistä. Se voi siis olla jotain konkreettista apua – lastenhoitoa, kaupassakäyntiä, kahviseuraa tai jopa rahallista apua, jos sinulla on siihen mahdollisuus – tai vähemmän konkreettista, mutta aivan yhtä tärkeää, kuten puhelinsoitto ja kuulumisten kysely ja se kuunteleminen…

Itse olen ollut tänä kesänä kysyttyä tavaraa lastenhoitoapuna….niin tätinä, kummitätinä, mummupuolena kuin ystävänäkin. Näitä keikkoja on tuntunut riittävän, jopa enemmän, mitä rahkeet ovat sallineet 😊

Minä olen luonteeltani auttaja. Olen ollut sitä joskus oman jaksamiseni kustannuksellakin. Tähän ikä on tuonut järkeä ja uskallusta sanoa myös ei. Ei sinusta ole auttajaksi, ellet välillä panosta myös itseesi ja anna itsellesi riittävästi aikaa levätä ja palautua. Muista myös tämä!

Koen myös työni ennustaja24.fi-palvelussa vahvasti nimenomaan ihmisten auttamisena. Moni kaipaa kuuntelijaa ja haluaa kertoa tilanteestaan enemmänkin, osa etsii lähinnä neuvoja etenemiseen ja valintoihin. Se on minun työtäni, kuunnella ja auttaa eteenpäin. Lue tammikuulta päivityksestäni Sattumaa vai kohtaloa siitä, miten kaikki alkoi. Ja kun haluat neuvojani, soita minulle https://www.ennustaja24.fi, Stellan löydät valitsemalla numeron 256.

Olen siellä juuri sinua varten ❤️

Stella