Category: Vuodenajat

Posted on

Montakohan ehtii ja jaksaa jouluun mennessä?

Olen monta kertaa maininnut lempivuodenajakseni kevään. Kyllä, edelleen pidän sitä ykkösenä, vaikka paljon hienoja asioita on muissakin vuodenajoissa. Eilen esimerkiksi käväisin mustikassa ja tänään tekaisin vihdan – kylläkin vasta toisen tälle kesälle. En ole lähtenyt merta edemmäs kalaan, vaan lähipusikosta olen käynyt vihdakset hakemassa. Ja pian on edessä sienestäjän kulta-aika 😊

Mutta, mutta, mutta…minussa taitaa asua isompi Tonttu, mitä olen kuvitellutkaan – tai ainakaan aiemmin myöntänyt. Tilasin nimittäin pari viikkoa sitten JOULUTONTTUJA poistomyynnistä – osa itselle, osa lahjaksi – ja nyt mietin, ehtisinkö ja jaksaisinko kutoa kuvan kuviolla olevia koristetyynynpäällisiä riittävästi ennen joulua 😆

Mistäkö tämä ajatus lähti? No. Viime viikonlopun kyläreissua vartenhan aloin hieman viime tipassa kutoa perheeseen syntyneelle vauvalle peittoa lahjaksi. Taistelin sekä aikaa että pitkää kutomistaukoa vastaan. Voitin ja sain peiton valmiiksi, kaksikin, sillä jossain vaiheessa silmiini osui tämä koristetyynyksi suunniteltu malli. Isoilla puikoilla ja tuplalangalla työ eteni joutuisasti ja pienellä reunavirkkauksella siitä sai sopivankokoisen peitoksi 😊

Lankaa jäi yli ja alekorissa oli vielä muutama kerä lisääkin, joten miksipä ei hyödyntäisi juuri opittua kuviota, etenkin kun into kutoa on ainakin hetkeksi näyttänyt palanneen! Ensin omalle sohvalle yksi tai kaksi, sen jälkeen katsotaan, löytyisikö jostain sopivaa lankaa sopivaan hintaan lisää ja pukinkonttiin…

Ensimmäinen on jo valmiina, toinen tulossa, joten hyvältä näyttää! Pienen puhalluksen sai kyllä aikaan mieheni, joka tokaisi, että ”minulla on joskus ollut tuollainen villapusero ja se oli kyllä hieno”….melkoisen suora vihjaus, joten pitänee sekin ottaa Tontun työlistalle – sukkia sinne jo lisättiin 😉 Onneksi edetään vasta heinäkuun puoliväliä, vaikka nopeasti tuntuu aika kyllä menevän – juurihan se juhannuskin oli!

Stella (256)

Posted on

Tilapäinen mielenhäiriö iski

Tänään se kauan kaivattu tilapäinen mielenhäiriö vihdoin ja viimein iski! Innostuin vähän raivaamaan aivan liiaksi rehottamaan ehtineitä rikkaruohoja! Keväällä sitä antaa kaiken vihreän kasvaa aivan valtoimenaan, että saisi edes vähän väriä pihaansa 😆

Tässä kohtaa kesää se viimeistään kostautuu…keväällä niin mukavasti kiemurteleva maahumala on vallannut vähän sitä sun tätä kohtaa, enkä sittenkään ole tainnut saada pidettyä vuohenkelloa pelkästään sille annetuissa paikoissa…nämä vain esimerkkeinä, muitakin vähemmän mukavia asukkeja pihasta löytyy 😊

Onneksi olen pihajutuissa melko boheemi. Tai no, hetken keväällä yritän olla pihan pomo, mutta se rooli ei kauaa kestä. Ehkä olen alitajuisesti tajunnut, etten voi tätä taistelua voittaa…Onneksi stressaan siitä vaan hetkittäin ja niinä hetkinä tapahtuu tätä jopa raivopäistä karsimista. Muina aikoina saavat vallata uusia alueita, kunhan eivät särkynyttä sydäntäni ja pionia häiritse!

Ruoho jäi tänäänkin leikkaamatta – tulikin lopulta melko kuuma päivä. No, ehtii sen huomennakin – tai ylihuomenna 😊 Tänään on nimittäin vielä vuorossa kantarellitilanteen ensimmäinen katsastuskerta. Toivottavasti pieniä ja mieluusti isompiakin löytyy parinkin huushollin pannulle asti.

Stella (256)

Kaunis kyllä…mutta…vuohenkello…
Posted on

No nyt sen aika on!

Tosiaan, nyt se on, nimittäin sekä juhannus että kesäloma! Yleensä loman alkua edeltävän illan yritän raivata kämppää edes jonkinlaiseen lomakuntoon, mutta tänä vuonna se jäi. Onneksi tällä kertaa oli sattumalta tehty vähän parempi viikkosiivous…

Ilta meni nimittäin pääosin ennustaja24.fi-linjan ilmaisminuuttikampanjan parissa. Olihan tuo melko rankka ilta, sillä puhelin soi oikeastaan taukoamatta. Mutta oli se kyllä niin mahtavaa! Soittajat olivat iloisia, vaikka jokin asia olisikin mieltä painanut. Ihmisten avoimuus helpotti huomattavasti tulkintojen tekemistä, kortit halusivat selvästi olla avoimia myös 😊

Meidän juhannuksemme kuluu miehen kanssa ihan vaan kaksin kotosalla. Kesän ensimmäinen vihta on vihdoin tehty ja vasta ensimmäisen kerran lämpenee tänään grillikin. Pari viikkoa sitten sanoin miehelleni, että ennen juhannusta ei nyt kyllä grillatakaan, kun näin pitkälle on tänä vuonna venähtänyt!

Tiedossa siis tänään ihana koivuntuoksuinen saunahetki ja grillissä käristettyä makkaraa (pihviä myös) kera kivan kesäisen salaatin ja uusien perunoiden. Tällä hetkellä en odota, enkä kaipaa yhtään mitään muuta – ne elämän pienet suuret ilot ❤️

Ihanaa juhannusta teille jokaiselle!

Stella (256)

Posted on

Keskikesä lähestyy

Aika menee jälleen kuin siivillä. Eilen havahduin siihen, että viikon päästä ollaan jo juhannuksessa, kesän taidekohdassa. Toisten mielestä kesä alkaa vasta siitä, ehkä minäkin pyrin kääntämään ajatukseni nyt samoin.

Juhannuksesta alkaa myös kesälomani, voisi sanoa perinteiseen suomalaiseen tapaan. Kuten niin monessa muussakin työpaikassa, myös meillä hiljenee heinäkuuksi. On toki niitäkin, joissa sesonki vasta alkaa ja heinäkuu on kielletty lomakuukausi. Monena vuonna olen minäkin katkaissut lomani heinäkuun tapahtumien vuoksi ja saanut tehdä erilaisen työviikon, yleensä silloin ulkona.

Tänä vuonna katko tulee myös, mutta vain parin päivän verran ja ne päivän menevät suurimmalta osin toimistolla. Toivottavasti ilmastointia ei ole katkaistu!

Juhannus- ja lomasuunnitelmien lista näyttää melko tyhjältä. Tuttua kotinurkissa möllöttelyä ja lähinnä vain toiveita siitä, että jotain tekemättömiä juttuja tulisi loman aikana tehtyä. Mutta on tiedossa yksi normaalista arjesta poikkeava konsertti ja yksi vähän pidemmän ajomatkan reissukin, johon olen lupautunut kuskiksi. Mutta ne ovat vielä edessä, ensi viikko pitäisi jaksaa vielä siellä töissäkin 😊

Stella (256)


Posted on

Kesän suosikit ja inhokit

Mitkä ovat sinun kesäsi suosikki- ja inhokkiasioiden TOP3-listalla?

Minun listani ehdottomia kesän plussia ovat

  • aurinko / valoisuus / lämpö
  • kasvien loisto ja yleinen vehreys
  • kesäloma, jolloin on paremmin aikaa ja jaksamista tehdä mitä vaan, milloin vaan

Jonkun laskutavan mukaan tuossakin oli jo kuusi asiaa, ja nekin kaikki melko laajoja, eikä tyyliin mansikat, tuore vihta ja kukat, jotka nyt jäivät täysin tämän listan ulkopuolelle. Ja noissa kaikissa listallani olevissa on myös huonotkin puolensa: liika aurinko polttaa, valoisalla en saa nukuttua, eikä liika kuumuuskaan ole hyvästä. Kasvien hoidossa voi olla melkoinen vaiva, ja allergiaoireetkin vaivaavat. Pitkä loma tekee usein patalaiskaksi ja täysin saamattomaksi.

Miinuspuolten listalle nousee oikeastaan vain yksi asia: hyttyset ja muut pistävät ja purevat tai muuten ällöttävät öttiäiset, kuten punkit! Hyttysissä, paarmoissa, mäkäräisissä ja muissa kumppaneissa kammoksuttavat pistos- ja puremakohdat, sillä ne vaivaavat minua viikkotolkulla! Aina ei viitsisi olla allergialääkkeillä kyllästetty, mutta likimain pakko, että ne vaivaisivat vähemmän ja lyhyemmän aikaa.

Ja tiedän kyllä, luonnon kiertokulussa niilläkin kaikilla on paikkansa, vaikka sitä ei aina haluaisi edes uskoa 😊

Muuta en omalle miinuslistalleni keksi. Ruohonleikkuu on hyvää hyötyliikuntaa, vaikka joku sitäkin inhoaa. Vettä saa ja täytyy sataa, kesälläkin, ei aina voi olla pouta. Ukkostakaan en osaa pelätä tai inhota, oikeastaan päinvastoin, vaikka lapsena olen nähnyt rajun pallosalaman ja sen tuhot, ja jokunen vuosi sitten itsestäni reilun metrin päähän iski salama. Hieman jopa ihmettelen, miksei suhtautumiseni näiden tapausten jälkeen muuttunut…

Mitenkähän tämänkin kokoaisi yhteen? Varmaan niin, että kaikilla kesän osasilla, niin suosikeilla kuin inhokeillakin, kuuluu olla se oma paikkansa meidän jokaisen kesässä. Sen vaan kuuluu olla niin 😊

Stella (256)

Posted on

Iloa kaikille aisteille

Tätä minä teen, ihailen ja ihmettelen näiden kasvun etenemistä ensimmäisenä aamulla ja viimeisenä illalla. Ihanassa auringonpaisteessa tai sateen jälkeen. Molemmissa on oma viehätyksensä. Oma pieni terapiapuutarhani, kaikille aisteille jotain.

Kuinka montaa kasvia olet katsonut todella, todella läheltä? Yllätyitkö, kuinka upeilta ne näyttävät! Esimerkiksi tämä hieman parjattukin vuorenkilpi. Oletko aiemmin huomannutkaan, että sen kukinto on näin kaunis!

Silmänilon lisäksi muutkin aistini saavat runsaasti positiivisia ärsykkeitä juuri nyt. Erilaisia tuoksuja on paljon, samoin makuja, niitä saan halutessani osasta kukkia, luonnonkasveista ja purkeissa kasvavista yrteistä.

Tuntoaistini virikkeistä huolehtii kasvien istuttaminen tai siirtäminen mielestäni parempiin paikkoihin, niiden sipaisu ohimennen ja vähän rajumpi kosketuskäsittely rikkaruohoja kohtaan. Vielä jaksan siihenkin keskittyä, juhannuksena intoni perinteisesti loppuu.

Mitä tällä kuvapäivitykselläni hain? Sitä, että sinäkin saisit ilon kuvien kautta ja ehkäpä jopa kokisit itsesi tilalleni pihaa tutkimaan. Ja ehkä tämän jälkeen tutkit omia kasvejasikin hieman tarkemmin. Omaa pihaa ei tarvita – parveke riittää – tai ellei sitäkään ole, etsi lähin luonnonmukainen viheralue. Ne elämän pienet ilot. Ja jos koet, että kuvat riittävät sinulle, tulet luultavasti näkemään kesän mittaan pari vastaavaakin päivitystä.

Ihanaa juuri alkanutta kesäkuuta!

Stella (256)

Posted on

Vapun viettoa ulkotiloissa?

Vappuun on vielä pari päivää, mutta ihmeekseni jo mietin, mitä sillon tehtäisiin….tai en oikeastaan sitäkään, sillä kotona ollaan keskenämme eli melko tavanomaista oleilua. Jotain pikkukivaa olisi kuitenkin mukava toteuttaa. Ulkona olen varmasti, jos sää yhtäänkään sallii, joten mietinnät ja suunnitelmat sijoittuvat ulkotiloihin.

Luulen, että olen keksinyt Vapun TOP3-listan 😊

Tämä viime päivinä hellinyt lämpö ja auringonpaiste on saanut luonnon puhkeamaan kukkaan. Sitten se vasta räjähtääkin, jos taivaalta tulisi vähän vettä. Mutta ilman sitäkin nurmikko vihertää jo ja nyt ovat koivutkin saaneet väriä! Kevätesikot ja muutamat muutkin kevätkukat ovat aloittaneet kukintansa. Mutta kaipaan LISÄÄ VÄRIÄ ELI LISÄÄ KUKKIA!

Grillikausi meillä on edelleen avaamatta! En kyllä tiedä miksi, niin hyviä kelejäkin on jo ollut. No, mikä sen parempi ajankohta avajaisille tässä kohtaa kuin Vappu! Jospa yrittäisi Vapun kunniaksi hieman satsata ja tehdä astetta parempia grilliherkkuja…Nam, tuli vesi jo kielelle!

Vappuna kuulemma pitäisi olla jotain kuohuvaa. En ole oikein kuohareiden ystävä, mutta Oodi Vapaudelle voisi olla nyt oiva valinta! Sitä sain suullisen maistaakseni tässä jokin aika sitten. Jo pullokin on muuten melko houkutteleva!

Eli Vapun TOP3-listani:

  • Jos saisi hankittua vähän kesäkukkia lisäväriä tuomaan
  • Grillikauden avajaiset omassa pihassa ja niissä jotain muuta(kin) kuin makkaraa
  • Edes pieni pullo kuohuvaa Vappua juhlistamaan

Katsotaan Vapun jälkeen, miten kävi 😊 Miten on sinun suunnitelmiesi laita?

Stella (256)

Posted on

Kortteja kevääseen

Taisin lupailla näitä kortteja jo viime viikon puolella, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan, eikö niin 😊 Valitse niistä itsellesi kutsuvin – tai vaikka useampi, miltä tuntuukaan!

Pääsiäispyhät – ja kaikki loputkin vapaapäivät – menivät kuin yhdessä hujauksessa, kuten aina. Tekemistä olisi riittänyt, kun sää salli myös ulkohommat. Muistin kyllä varsin hyvin myös lepäämiseen ja laiskottelun merkityksen 😊 Kotinurkkia kulutettiin, missään ei käyty, mutta vauhdilla aika kului silti!

Arki alkaa taas huomenna. Kieltämättä hieman vetelä olo sitä ajatellessa, mutta eiköhän se siitä taas suttaannu 👍 Aamulla ainakin helpompi päästä ylös, kun valoa riittää, ehkä jopa aurinkoa, linnunlaulua ainakin!

Joko valitsit korttisi? Käännän ne nyt!

Vahvuuksien tunnistamisen, lepäämisen merkityksen ja oman voiman tunnistamisen kortit nousivat tällä kertaa.

  • Vahvuuksien tunnistaminen -kortti muistuttaa, että sinulla on ainutlaatuisia kykyjä – kuuntele itseäsi, tunnista ne ja hyödynnä parhaasi mukaan!
  • Lepäämisen kortti painottaa sitä, että ihminen tarvitsee taukoja kirkastamaan ajatuksensa. Jatkuvassa juoksussa se ei onnistu.
  • Oman voiman tunnistaminen -kortti korostaa itseluottamusta ja sinnikkyyttä: Minulla on voimaa saavuttaa asiat, joita tarvitsen.

Minkä tai mitkä sinä valitsit? Osuiko? Minä otin kaikki kolme ja osui 😊

Ihanaa viikon jatkoa!

Stella (256)

Posted on

Mööpelivalssia tiedossa?

Kevätrieha senkun jatkuu! Joko olen jo niin aivopesty Facebookin sisustussryhmien päivityksistä, seonnut taivaalla tällä viikolla näkyneestä oudohkosta valoilmiöstä tai näiden edellä mainittujen sekoituksesta, mutta joka tapauksessa joku on tainnut sekoittaa pääni!

Mielessäni on nimittäin jo monena iltana pyörinyt olohuoneen uusi järjestys – mihin sohva ja samalla muutkin huonekalut vaihtaisivat paikkaa. Kyllä, tällaista olen miettinyt. Minä, joka ei mööpelivalssia juuri harrasta! Yleensä huonekalut likimain juurtuvat siihen, mihin ne on asetettu ja todella harvoin vaihdan niiden järjestystä, enkä yleensä ainakaan huvikseni!

Eräs ystäväni on aivan toista maata. Hänen asunnossaan huonekalut vaihtavat paikkaa VÄHINTÄÄN kerran kuussa. Sellaista sohvaa tai vitriiniä ei olekaan, mitä se nainen ei yksinään saisi siirrettyä! Tässä suhteessa itselläni on paha mielikuvitusvaje. En nimittäin edes keksisi niin usein uutta järjestystä 😊

Huvinsa kullakin ja nyt taitaa sitä huvia olla edessä meilläkin. Paperille en vielä ole piirtänyt, mutta mielessä on jo aika selvä kartta huonekalujen uusista paikoista. Nähtäväksi jää, onko ajankohta kevät vai vasta syksy, sillä piha alkaa olla sillä mallilla, että nurmikko huutaa haravaa, enkä kevään edetessä juuri enää sisällä viihdykään kuin nukkumassa 😊

Stella (256)

Posted on

Mielen ja kropan yhteisymmärrys

Olette kohta varmaan silmät ja korvat täynnä päivityksiäni, joissa mainitaan KEVÄT 😊 Pahoittelut, mutta tälläkään kertaa siltä ei vältytä, eikä vielä vähään aikaankaan… Olen keväällä syntynyt, eikä se voi olla vaikuttamatta tähän intoon. Valon lisääntyessä olen kuin uudestisyntynyt. Ideaa pukkaa ja olen jotenkin levoton, melko laillakin levoton! Haluaisin tehdä sitä, tätä ja tota, mieluummin pian ja heti! Toteutuminen on usein jotain muuta….

Tiedän, että kaikille kevät ei ole mukavaa aikaa. En tarkoita siitepölyjen aiheuttamaa harmia, vaan henkisen puolen juttuja. Toisille kevät on kaikkein ahdistavinta aikaa, se lienee edelleen vuodenajoista itsemurhatilastojenkin kärjessä.

Tunnistan tämänkin puolen itsessäni. Ylitsevuotava innostus, malttamattomuus, kaikenlaisen aikaansaamisen ja uudistamisen halu on suurempi kuin aikataulut ja jaksaminen niitä toteuttaa. Siitä seuraakin turhautuminen siihen, ettei ”mikään” edisty, ei ainakaan haluamallani tavalla. Välillä on suorastaan hieman jakomielitautinen olo ja kyllä, olen joskus tuntenut kevään edetessä itseni jopa masentuneeksi! En tiedä, onko keväisin pahoinvoivilla ihmisillä samantyyppiset syyt oireiluunsa, vai muunlaiset aiheuttajat. Joka tapauksessa harmi, että niin käy 😔

Nyt täytyykin yrittää pitää pää kylmänä, eikä hullun lailla riehaantua ja innostua kivoista ideoista ja uudistuksista – tai yritän ainakin pitää itseni maltillisena ja ilman jälkiseurauksia. Mitenkähän mahdan onnistua, somen ihana maailma ei asiaa ainakaan helpota. Tällä hetkellä netti nimittäin pursuaa toinen toistaan ihanampia toteutuksia mm. sisustuksessa. Näemmä paljon muitakin kevätihmisiä herännyt horroksestaan 😊

Stella (256)