Varaäitinä oli ihanaa

Kuten olen kertonutkin, minulle ei koskaan siunaantunut omia lapsia. En tiedä, onko sillä vaikutusta vai ei, mutta en koe itseäni mitenkään erityisen lapsirakkaaksikaan. Kaikesta huolimatta lähipiirissäni olevat lapset pitävät minusta aika tavalla, välillä ihan ihmeteltävän paljon!

Mutta niin pitivät ne nuoretkin, joiden kanssa sain päivätyöni puolesta olla tekemisissä enemmän ja vähemmän tiiviisti puolen vuoden ajan. Ihanaa oli myös seurata heidän nuoruuden intoaan ja uusien kokemusten karttumista. Toimin heidän mentorinaan ja eräänlaisena äitihahmona: ohjeistin ja ohjasin, kiitin ja komensinkin 😊 Olen tarvittavissa paikoissa tiukka ja tarkka, mutta pyrin aina oikeudenmukaisuuteen ja tasapuolisuuteen. Taisivat hekin sitä arvostaa, sillä minuun luotettiin ja minulle avauduttiin. Erittäin, erittäin henkilökohtaisista ja vaikeistakin asioista. Olin toisinaan jopa hämilläni, mutta erittäin otettu tästä luottamuksesta, se tuntui hyvältä ja palkitsevalta ❤️ Olin kiitollinen!

En kirjoittanut tätä nostaakseni itseäni jalustalle tai kehuakseni toimintaani. Kerroin sen siksi, että te muutkin, jotka olette olleet vastaavissa tilanteissa, antaisitte ITSELLENNE ansaitsemanne arvostuksen ja kiittäisitte ITSEÄNNE aidosta ja vilpittömästä työstä / toiminnasta.

Näihin mietteisiin tällä kertaa…Soitellaan!

Stella (256)