Vietin tänään ihanaa vapaapäivää – missäpä muualla kuin metsässä 😊 Vapaapäivän kunniaksi valitsin tänään Ensin huvi, sitten työ -taktiikan. Ne työt odottavat minua huomenna, sillä vaikka ihanaa metsän energiaa mielestäni imin itseeni, tuntui sekin imevän minusta kaikki mehut, eikä minusta sen reissun jälkeen ole oikein mihinkään järkevään ollut!
Päivä oli upea, sillä sain miehenikin mukaan. Hän jäi rannalle auton läheisyyteen kameransa kanssa, mutta silti se tuntui yhteiseltä reissulta. Metsästä palatessani rannalla oli myös iäkkäämpi pariskunta seurailemassa lintuja. Istuimme heidän kanssaan saman pöydän ääreen mutustelemaan eväitämme ja aloimme hetkeksi jutulle.
Olimme saaneet seuraksemme pariskunnan, joka viettää parin viikon päästä 50-vuotishääpäiväänsä! Mikä aika ja matka, miltei koko elämä yhdessä! Heistä huokui edelleen onni ja selvä kiintymys. He kommentoivat toistensa sanomisia leikkisästi ja näyttivät nauttivan elämästä ja toisistaan. Sitä oli ihana katsoa ja kuunnella ❤️ Se oli tänään päivän paras hetki!
50 vuotta elämää saman ihmisen kanssa. Silloin olet väkisinkin iso osa toista, ehkä jopa puolikas. En yhtään ihmettele, jos toisen lähtö aikanaan voi romahduttaa elämän, sen tekee paljon lyhyempikin yhdessäolo.
Huomasinpa nyt, että omat vanhempani tavoittavat tuon saman 50 vuoden virstanpylvään jo kahden vuoden päästä….kylläpä aika kuluu 😊
Ihanaa viikonloppua, muistetaan halata rakkaitamme!
Stella (256)