Tahtojen taistelua: neuleohje ja aika vastaan minä

Sain jo jokin aika sitten pienen, sievän vihjeen vauvapeiton tarpeellisuudesta. Tai ainakin vink vink -vihjeenä sen otin. Oli kuva ja kaikki. Haeskelinkin silloin kuvaa vastaavia malleja, tuloksetta.

Se kuuluisa viime tippa lähestyy nyt. Näen nimittäin peiton saajan ensimmäistä kertaa viikon päästä ja sillä kyläreissulla peiton ajattelin mukanani viedä. Eilen sain hankittua langat. Niiden kanssa kävi tuuri! Löysin mielestäni kivaa lankaa oman kylän liikkeestä ja vielä alekoristakin! Eräs malli oli mielessäni pyörinyt jo jonkin aikaa ja sen ajattelinkin tuosta roosasta langasta toteuttaa…

Olen täällä blogissa aiemminkin kertonut, että olen aikoinaan ollut kovakin käsityöihminen ja etenkin kutonut/neulonut paljon. Jostain syystä se harrastus on jäänyt. En tiedä miksi, mutta puikot eivät ole vetäneet puoleensa yhtään moneen vuoteen!

Mutta nyt, ohje katsottuna, langat hankittuna ja sopivat puikotkin löytyivät ihmeen kivuttomasti – tuumasta toimeen siis vaan!

Siitä ne hankaluudet sitten alkoivatkin! Ärräpäät lentelivät, niin lensi välillä kerä ja puikotkin. Alku oli kaikkea muuta kuin mukavaa ja aikaa meni – hukkaan 😟

Purin tekeleeni ainakin viiteen kertaan! Ensimmäinen purkukerta oli ohjeen syy. Olen edelleen sitä mieltä, että siinä on virhe. Sen ohitettuani huomasin, ettei kuvio tullut kunnolla esiin 😳 Tähän selvisi syyksi omintakeinen tapani neuloa silmukat takareunasta, eikä edestä. Eikun purkamaan. Ongelma korjaantui, mutta tahti kyllä hidastui, kun etukautta neulominen ei ollut niin nopeaa – ainakaan vielä.

Seuraavaksi huomasin, että tällä langalla ohjeen silmukkamäärää käyttäen peitosta tulee aivan turhan leveä! Jälleen purkamista ja järkevämmän silmukkamäärän laskeminen kuvio huomioiden. TÄMÄN TEIN KOLME KERTAA epäonnistuen laskuissani (en vieläkään ymmärrä, mikä meni vikaan) joka kerta. Voitte uskoa, että oli huumori tässä kohtaa jo koetuksella! Etsiskelin kuumeisesti vastaavia ohjeita, josko jopa vaihtaisin mallia, mutta en löytänyt mieleistäni tai ainakaan sellaista, missä silmukkamäärän vähentäminen olisi ollut helppoa (jotain siis opin).

Arvatkaa, mihin lopulta päädyin: alkuperäiseen malliin, alkuperäisellä silmukkamäärällä, mutta etukautta neuloen. Päätin, että peitto saa kelvata, vaikka vaakaan suunniteltu kuvio muuttuukin pystysuuntaiseksi. Siihen mittaan tuo malli + tämä lanka taipuvat.

Nyt näyttää jo siltä, että kyllä siitä vauvalle peitto saadaan! Työtä on vielä, mutta taisin viedä tämän erän 😊 Todellinen työvoitto siis!

Mukavaa viikonloppua, minä jatkan projektini parissa! Onneksi on loma 😊

Stella (256)